Mahdollisuuksia opiskella vieraita kieliä on parannettava

Oulun seudun kieltenopettajat ry:n edustajat ovat aiheellisesti huolissaan vieraiden kielten opiskelun yksipuolistumisesta ja vapaavalintaisten kielten opiskelun vähenemisestä Oulun alueella (Kaleva 19.1.2019). Suomen kielivaranto on köyhtynyt huolestuttavaa vauhtia.

Oulun kaupungissa iso kuva on, että sivistys- ja kulttuuritoimeen on kohdistettu suuria säästöpaineita, mutta säästöjä ei ole onnistuttu toteuttamaan rakenteellisilla uudistuksilla, vaan on turvauduttu juustohöylään ja säästöt on hankittu sisällöllisellä näivettämisellä. Se on näkynyt osaltaan myös mahdollisuuksissa opiskella vieraita kieliä.

Onneksi joitain parannuksia on tulossa – osittain tosin eduskunnan ansiosta. Ensi torstaina sivistys- ja kulttuurilautakunnan esityslistalla on muutamia muutoksia Oulun kaupungin perusopetuksen kieliohjelmaan, kuten ensimmäisen vieraan kielen opetuksen varhentaminen 1. luokalle, valinnaisen A2-kielen varhentaminen 4. luokalle ja kielivalikoiman laajentaminen.

Eräs pitkäaikaisista tavoitteistani on, että vapaavalintaisten kielten ryhmäkokovaatimuksia alennettaisiin. Tällä hetkellä kieliryhmässä täytyy olla kaksitoista oppilasta, jotta ryhmän voi perustaa. Kannatan luvun alentamista kahdeksaan.

Monet oppilaat, jotka haluaisivat opiskella jotain kieltä, eivät pääse niin tekemään, jos riittävän suurta ryhmää ei synny: jos kymmenen oppilasta haluaa opiskella venäjää, oppilaita ei ole silloin tarpeeksi, eikä heistä yksikään pääse opiskelemaan kieltä! Tilannetta onneksi helpottaa, että kouluilla on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä yhteistyötä lähikoulujen kanssa, jotta kieliryhmiä saadaan perustettua.

Ryhmäkokojen pienentäminen ei ole toistaiseksi toteutumassa, mutta aion työskennellä sen eteen, että se toteutuu. Silloin yhä useampi lapsi pääsisi opiskelemaan muitakin vieraita kieliä kuin vain englantia.

Pormestarimalli vahvistaisi demokratiaa

Hyviä ja kansanvaltaa vahvistavia uutisia: Oulun suurimmista puolueista neljä viidestä kannattaa pormestarimalliin siirtymistä. Pormestarimalli on vihreiden pitkäaikainen tavoite.

Pormestarimallissa vaaleilla valittu pormestari ja apulaispormestarit kantavat poliittisen vastuun ja heidän kannatuksensa mitataan neljän vuoden välein vaaleissa.

Pormestarimallin hyödyt korostuisivat erityisesti talousarviota laadittaessa. Nykyään kaupunginjohtaja valmistelee seuraavan vuoden talousarvion luottamushenkilöiden antamissa raameissa, minkä jälkeen puolueet aloittavat budjettineuvottelut. Pormestarimallissa luottamushenkilöt olisivat aktiivisia talousarvioprosessin jokaisessa vaiheessa alusta alkaen.

Edellä mainittu on myös yksi syistä, miksi pormestarimalli hiertää joitakuita päättäjiä: nykyisessä kaupunginjohtamallissa ikävinä pidettyjen esitysten tekeminen voidaan sysätä kaupunginjohtajalle. Toisin sanoen valta kiinnostaa, mutta vastuu vähemmän.

Pormestarimalli pakottaisi vaaleilla valitut luottamushenkilöt kokonaisvastuuseen. Se paljastaisi myös kaupunkilaisille, mitkä asiat ovat millekin puolueelle aidosti tärkeitä. Samalla se tekisi kuntapolitiikan seuraamisesta kiinnostavampaa.

Vuoden 2018 poliittinen toimintakertomukseni on nyt julkaistu

Kun pääsin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012, päätin äänestäjien kuluttajansuojan ja avoimuuden lisäämiseksi kirjoittaa vuosittain poliittisen toimintakertomuksen, jossa käyn läpi keskeisimmät poliittiset tekoni, puheeni ja aloitteeni.

Olen aiemmin kirjoittanut poliittiset toimintakertomukset vuosilta 2013201420152016 ja 2017.  toimintakertomus löytyy täältä.

Mikä on pride ja miksi sellaista tarvitaan?

(Julkaistu Oulu Priden nettisivuilla 5.5.2018)

Pride-tapahtumien tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta, tehdä seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuutta näkyväksi ja antaa mahdollisuus voimaantumiseen. Pride-tapahtumia järjestetään ympäri maailman.

Pride-tapahtumien historia voidaan katsoa ulottuvan 1890-luvun Saksaan. Tohtori Magnus Hirschfeld oli ensimmäisiä homoseksuaalien julkisia puolustajia ja teki uraauurtavaa seksologista tutkimusta kansallissosialistien valtaannousuun saakka.

Nykyisen kaltaiset pride-tapahtumat ja -kulkueet juontavat juurensa Yhdysvalloista. Vuonna 1969 Stonewall Innin asiakkaat saivat tarpeekseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta poliisiväkivallasta ja aloittivat tapahtumasarjan, jonka historia tuntee Stonewallin mellakoina. Ensimmäiset pride-kulkueet juhlistivat Stonewallin mellakoiden vuosipäivää vuonna 1970.

Suomen kaltaisissa maissa pride ei ole enää ainoastaan poliittinen mielenilmaus, vaan myös sateenkaari-ihmisten ja heidän ystäviensä juhla, jossa iloitaan seksuaalisen ja sukupuolisuuden monimuotoisuudesta ja korostetaan, että jokainen on arvokas juuri sellaisena ainutlaatuisena yksilönä kuin on.

Vaikka paljon on jo saavutettu, pride-tapahtumat ovat yhä tarpeen. Suomessa seksuaali- ja sukupulivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on edennyt 2000-luvulla huimasti, mutta esimerkiksi translaki edellyttää pikaista päivittämistä. Myös asenteissa ja ennakkoluuloissa on korjattavaa. Lisäksi maailmassa on paljon valtioita, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuulumisesta rangaistaan ankarasti – osassa jopa kuolemantuomiolla.

Heinäkuussa pride palaa jälleen Ouluun. Tule mukaan puolustamaan yhdenvertaisuutta, juhlimaan monimuotoisuutta ja hankkimaan uusia ystäviä!

Vuoden 2017 poliittinen toimintakertomukseni on nyt julkaistu

Kun pääsin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012, päätin äänestäjien kuluttajansuojan ja avoimuuden lisäämiseksi kirjoittaa vuosittain poliittisen toimintakertomuksen, jossa käyn läpi keskeisimmät poliittiset tekoni, puheeni ja aloitteeni.

Olen aiemmin kirjoittanut poliittiset toimintakertomukset vuosilta 2013, 2014, 2015 ja 2016. Vuoden 2017 toimintakertomus löytyy täältä.