Uusiin ideoihin suhtautumisesta – kiitospuheeni OYY:n Annos 61 -vuosijuhlassa

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus myönsi minulle ylioppilaskunnan kunniamerkin, joka on korkea-arvoisin ylioppilaskunnan jakamista merkeistä. Koronapandemian vuoksi merkki jaettiin Annos 61 -vuosijuhlassa, joka järjestettiin etänä. Sain kunnian pitää oheisen kiitospuheen virtuaalijuhlassa.

Arvoisat ylioppilaat, hyvät juhlavieraat, rakkaat ystävät!

En unohda koskaan, kun käytin ensimmäistä kertaa puheenvuoron ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa. Siitä on nyt yli kymmenen vuotta. En enää muista aihetta, mutta muistan elävästi, miten minua jännitti. Käteni tärisivät ja ääneni värisi. 

Muistan suunnilleen, ketä kokouksessa oli läsnä. Mikä siis onkaan rakkainta, mitä olen ylioppilaskunnalta saanut? Se on tietysti ihmiset. Tässä yhteisössä olen tutustunut moniin, joiden ystävyyttä aion vaalia niin pitkään kuin elän.

Entä mikä on tärkeintä, mitä opin ylioppilaskunnassa? Se on halu ottaa selvää ja avoin suhtautuminen uusiin ideoihin. Siitä olen kiitollinen, ja siihen haluan kaikkia juhlavieraita kannustaa. Valmius ottaa selvää ja avoin suhtautuminen uusiin ideoihin ja visionääreihin onkin tämän puheen kantava teema.

Arvoisat ylioppilaat, hyvät juhlavieraat, rakkaat ystävät!

Kyseenalaistaminen on helppoa, mutta asiantunteva kyseenalaistaminen on vaikeaa. Se vaatii perehtymistä, mikä taas vaatii aikaa ja vaivaa. Politiikassa olen oppinut, että monen edunvalvontayhteisön vastaus useisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin on “ei käy”, mutta ylioppilaskunnan vastaus on “haluamme osallistua jatkovalmisteluun”. Siitä on syytä olla ylpeä, ja toivon ylioppilaskunnan jatkavan hyväksi havaitulla linjalla. 

Ylioppilaskunnan asiantuntevuus tunnistetaan myös muualla yhteiskunnassa. Ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessani vuonna 2012 kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja totesi minulle, että on mukavaa saada kaupunginvaltuustoon lisää ylioppilaskuntataustaisia päättäjiä. Hän laski meidän ansioksemme, että “olemme sekoilumme ylioppilaskunnassa jo sekoilleet”, emmekä enää sekoile noustessamme kaupunkipäättäjiksi. Kun olen kuullut jonkin hullunkurisen puheenvuoron, olen saattanut itsekin sanoa valtuustossa vieressäni istuvalle, että tuolla puhujalla ei taida olla ylioppilaskuntataustaa.

Taloustieteen nobelisti Daniel Kahneman on kuvaillut ihmisen ajattelua siten, että meillä on kaksi eri ajattelujärjestelmää. Ensimmäinen on nopea ja intuitiivinen, toinen taas hidas ja rationaalinen. Käytämme ensimmäistä järjestelmää paljon, koska elämä olisi sietämättömän vaikeaa, jos käyttäisimme vain hidasta ja rationaalista järjestelmää. Jäisimme auton alle ensimmäisellä suojatiellä. Vaarana kuitenkin on, että käytämme nopeaa ja intuitiivista järjestelmää joskus liikaa. Kun kuulemme jonkin uudenlaisen idean, ensimmäinen järjestelmä saattaa tyrmätä sen nopeastikin. Meidän silti pitäisi pysähtyä miettimään ja kysyä, voisiko tässä ollakin jotain järkeä. 

Uusien ideoiden nopea ja välitön tyrmääminen on kansantaloudellisesti turmiollista. Vain uusilla ideoilla ja niiden jalostamisella pieni Suomi menestyy myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme hyvinvointivaltion radikaalia uudistamista, jotta voimme pitää kasvatus-, koulutus-, hyvinvointi- ja hoivalupauksemme. Hyviä ideoita tarvitaan niin huoltosuhdekriisin kuin myös ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Arvoisat ylioppilaat, hyvät juhlavieraat, rakkaat ystävät!

Miksi asioiden täytyy muuttua? Siksi, koska saamme koko ajan valtavan määrän uutta tietoa, jonka avulla voimme järjestää asiat paremmin. Olisi valtavaa tuhlaamista olla hyödyntämättä uutta tietoa. 

Muutos voi luoda pelkoa, mutta silloin täytyy kysyä, mikä on vaihtoehto. Jos jatkamme asioiden tekemistä vanhalla tavalla, se ei välttämättä tarkoita, että ne pysyvät ennallaan, koska ympäröivät olosuhteet muuttuvat. 

Yhdysvaltalainen kaupunkitutkija Richard Florida on omissa tutkimuksissaan huomannut vahvan korrelaation luovan talouden ja seksuaalivähemmistöjen alakulttuurin kukoistavuuden välillä. Kyse ei ole siitä, että seksuaalivähemmistöt itsessään loisivat edellytyksiä luovan talouden menestymiselle, vaan kyse on ilmapiiristä. Ilmapiirissä, jossa ollaan avoimia ja avarakatseisia, kukoistavat myös uudet ideat, jotka lisäävät hyvinvointiamme. Avoin ja avarakatseinen suhtautuminen visionääreihin ja heidän ideoihinsa siis kannattaa. 

Ylioppilasliike on ollut avoimuudessa ja avarakatseisuudessa yhteiskunnallinen edelläkävijä, mutta korjattavaa riittää vielä, eikä itsetyytyväisyyteen pidä vaipua. Viime vuonna julkisuudessa puhuttiin opiskelijayhteisöissä esiintyvästä kiusaamisesta, häirinnästä, ahdistelusta ja erilaisista syrjivistä klubeista, jotka ylläpitävät syrjiviä rakenteita ja joiden jäsenyyskriteerit eivät kestä päivänvaloa. Kiusaamiselle, häirinnälle, ahdistelulle ja ulossulkeville klubeille ylioppilasyhteisöjen ei pidä antaa tilaa.  

Arvoisat ylioppilaat, hyvät juhlavieraat, rakkaat ystävät!

Elämme poikkeuksellista aikaa. Haluan kannustaa kaikkia soittamaan ja lähettämään viestejä ystäville ja kysymään, mitä heille kuuluu. Heitä voi pyytää koronaturvallisille kävelylenkeille. Monille opiskelijoille korona-ajan kuormitus voi olla ylivoimainen. Silloin haluan kannustaa kääntymään omaopettajien, opintopsykologien, lähipalveluiden henkilökunnan, uraohjaajien tai YTHS:n puoleen. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.

Arvoisat ylioppilaat, hyvät juhlavieraat, rakkaat ystävät!

Kiitos tästä tunnustuksesta, kuluneista vuosikymmenistä, uskaltakaa unelmoida ja antakaa ideoidenne rönsyillä vapaasti. Jokin niistä saattaa olla mullistava.

Vuoden 2020 poliittinen toimintakertomus

Kun pääsin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012, päätin äänestäjien kuluttajansuojan ja avoimuuden lisäämiseksi kirjoittaa vuosittain poliittisen toimintakertomuksen, jossa käyn läpi keskeisimmät poliittiset tekoni, puheeni ja aloitteeni. Olen aiemmin kirjoittanut poliittiset toimintakertomukset vuosilta 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019. Tässä tekstissä käsittelen vuoden 2020 poliittisia toimiani.

Oulun kaupunginvaltuusto

Vuosi alkoi talouden ulkoisella arviolla. Oulun kaupungin talouden rakenne on ollut jo vuosia kroonisesti alijäämäinen, eikä kaupunginvaltuusto ole onnistunut toteuttamaan riittävästi rakenteellisia uudistuksia, joilla talous saataisiin kestävämmälle uralle. Jos emme saa kasvatettua työllisyyttä tai toteutettua rakenteellisia uudistuksia, vaihtoehtona on salakavalasti kytevä näivettyminen. Se ei käy.

Puolueiden väliset neuvottelut talouden tasapainottamisesta sujuivat hyvän yhteistyön merkeissä. Vuoden aikana saimmekin sopeutettua talouttamme merkittävästi, mutta sopeutuksen tie ole vielä valitettavasti ohi. Jotta voimme välttyä sopeuttamiselta tulevaisuudessa, tarvitsemme työllisyyden kasvua ja kaupunkimme pito- ja vetovoiman kasvua. Tästä syystä suhtaudun lähtökohtaisesti myönteisesti erilaisiin kaupunkikehityshankkeisiin, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä.

Kevään aikana Oulun yliopisto kertoi suunnitelmastaan rakentaa keskustakampus kaupunkimme keskustaan. Olen pitänyt yliopiston perusteluja vakuuttavina: nykyisen Linnanmaan kampuksen tilakustannukset nousevat tulevaisuudessa voimakkaasti, ja jos niitä ei saada paremmin kuriin, yliopisto joutuu supistamaan toimintaansa. Koska keskustakampuksen rakentaminen on arvioitu taloudellisesti mielekkääksi vaihtoehdoksi Linnanmaan kampuksen peruskorjaukseen verrattuna, kannattaa suunnittelu aloittaa puhtaalta pöydältä. Keskustasijainnin on arvioitu lisäävän yliopiston vetovoimaa, ja merkittävä työ- ja opiskelukeskittymä kaupunkimme keskustassa lisäisi myös keskustan elinvoimaa. Win-win-win siis. Jos ehdotus tuntuu intuitiivisesti hullunkuriselta, kannattaa muistaa, että sitä ei tehdä vastaamaan lähivuosien vaan lähivuosikymmenien haasteisiin, jotka pienenevät ikäluokat synnyttävät.

Korona vaikeutti kuntatalouden tilannetta merkittävästi. Vihreät vastusti keväällä henkilöstön laajoja lomautuksia, koska valtioneuvosto oli vedonnut kuntiin välttää niitä. Näkemyksemme mukaan laajat lomautukset olisivat sekä syventäneet kriisiä että heikentäneet alueemme ostovoimaa hetkellä, jolloin yritykset kamppailivat eloonjäännistä. Lomautuksilta vältyttiin, ja puolueet sopivat keskenään uusista sopeutuksista, joiden vaikutukset ehditään arvioida paremmin. Hätiköityjä ja äkillisiä säästöpäätöksiä on syytä välttää, koska ne voivat tulla kalliiksi.

Syyskauden keskustelua herättänein asia koski Oulun Tilapalveluiden ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistusta, jota kannatin. Omassa päätöksenteossani ratkaisevaa oli, että Oulun Tilakeskuksen suurin asiakas on sivistys- ja kulttuuripalvelut, johon kohdistuu valtavat säästöpaineet. Jos säästöjä ei olisi toteutettu ulkoistuksella, ne olisi pitänyt kohdentaa muualle – todennäköisesti kohteisiin, jotka suoraan heikentäisivät kasvatuksen ja koulutuksen laatua. Tällaista riskiä en halunnut ottaa. Päätös ei ollut lainkaan helppo, mutta on aina muistettava miettiä vaihtoehtoa – hupenevien taloudellisten resurssien vuoksi sellaista vaihtoehtoa ei ole, jossa mikään ei muutu ja kaikki säilyy ennallaan. Edellä mainittu koskee omaa päättelyketjuani, ja ymmärrän myös sen, miksi monet muut päätyivät toisenlaisiin johtopäätöksiin.

Edellä mainittu asiakokonaisuus syöksi puolueiden välisen yhteistyön raiteiltaan, ja talousarvioneuvottelut olivat vaikeat. Vihreät kannatti, että ansiotuloveroa olisi nostettu kaupunginjohtajan esittämän yhden prosenttiyksikön verran, mutta kaupunginvaltuusto päätyi vain puolen prosenttiyksikön korotukseen. Kaupunginvaltuusto päätti myös leikata – budjettiriihessä jo sovitun lisäksi – Oulun Teatterin tukea ja pyöräbaanainvestointeja. Vihreät katsoi, että teatterista leikkaaminen heikentää mahdollisuuksiamme menestyä kulttuuripääkaupunkihankkeessa ja heikentää kaupunkimme vetovoimaa. Mielestämme kaikki suunnitellut pyöräbaanainvestoinnit olisi kannattanut tehdä juuri nyt, koska valtio koronaelvyttää anteliaasti ja maksaa hankkeista puolet. Pyöräbaanainvestoinnit ovat luonteeltaan pyöräverkoston korjausvelan hoitamista, ja nyt ne investoinnit jäävät odottamaan aikaa, jolloin valtion koronaelvytys on päättynyt.

Olen päättänyt asettua ehdolle myös seuraavissa kuntavaaleissa. Jos tulen valituksi, aion toimia kaupunginvaltuustossa sen puolesta, että niukkenevat resurssit käytetään niin, että ne tuottavat mahdollisimman suurta hyvinvoinnin kasvua. Lisäksi tarvitsemme myös työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, jotta voimme joskus jakaa muutakin kuin niukkuutta. Minua on kritisoitu liiallisesta talouden merkityksen korostamisesta, mutta on hyvä muistaa, että talouden kehityksen suunta on kausaliteettisuhteessa hyvinvoinnin kehityksen suunnan kanssa.

Sivakka-konserni

Sivakka otti käyttöön yhteiskäyttöautot, joista Sivakan hallitus päätti edellisvuonna. Keräämme kokemuksia niiden käytöstä ja päätämme sen jälkeen jatkosta.

Loppukesästä pystyimme käymään Tuusulan Asuntomessuilla. Valikoimme tutustumiskohteiksi erityisesti puurakennuskohteita.

Sivakan asuntotuotantonnon volyymi oli viime vuonna aiempia vuosia korkeampaa ja se jatkuu sellaisena myös tänä vuonna.Kuntien vuokra-asuntoyhtiöillä on merkittävä vastasyklinen rooli: meidän kannattaa rakentaa juuri nyt, koska se on meille edullista. Sivuvaikutuksena ylläpidämme omalta osaltamme rakennusalan työllisyyttä matalasuhdanteessa.

Kansalaisaktivismi

Pride-tapahtumiin osallistuminen on ollut minulle jokavuotinen perinne, mutta koronan vuoksi ne jäivät kokonaan väliin. Toivottavasti voimme järjestää niitäkin mahdollisimman pian.

Muuta

Kirjoitin harvakseltaan Facebookiin, mutta Twitteriin samaan rytmiin kuin ennenkin. Lisäksi päivitin Instagramiin sekä henkilökohtaisia että poliittisia kuulumisiani. Kirjoitin blogiini seitsemän kertaa.

Kirjoitin Kalevaan kolme mielipidekirjoitusta: keväällä keskustakampuksesta ja vihreästä koronaelvytyksestä sekä syksyllä vielä kerran keskustakampuksesta

Viimeistelin Oulun avoimessa yliopistossa aloittamani kauppatieteiden ja elämänkatsomustiedon perusopinnot. Keväällä aloitin Helsingin avoimessa yliopistossa taloustieteen perusopinnot.

Koronaeristyksen aikana olen huomannut, että minusta on ihan mukavaa viettää aikaa yksin. Sen myötä olen lukenut vuoden aikana valtavan määrän kirjoja. Kaunokirjallisuuden osalta olen keskittynyt 1900-luvun saksalaiseen kaunokirjallisuuteen, joka sijoittuu Weimarin tasavaltaan, Kolmanteen valtakuntaan, nuoreen liittotasavaltaan ja 80-luvun Itä-Saksaan. Saksan historia on synkkyydestään huolimatta mielenkiintoisimpia harrastuksiani, ja pari viikkoa ennen koronasulkua ehdin käydä Auschwitzissa. Tietokirjallisuuden osalta suosikkiaiheeni on ollut talous ja sosialidemokraattien elämäkerrat.

Sidonnaisuudet

Työskentelin vuodesta syksystä 2015 kesään 2020 viestintäasiantuntijana Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa. Se on yliopisto-opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Kesällä aloitin työn Oulun yliopistossa viestintäasiantuntija, jonka vastuulla on yliopiston sosiaalisen median kanavien systemaattinen laadunhallinta ja koordinointi. Pidin keskustakampusta hyvänä ideana jo ennen työpaikan vaihtoa, mutta on myönnettävä, että työsuhteen vuoksi yliopiston tulevaisuuden menestys kiinnostaa minua entistäkin enemmän.

Tavoitteena vihreästi kasvava, avarakatseinen, urbaani ja kansainvälinen Oulu

Minulla on visio vihreästi kasvavasta, avarakatseisesta, urbaanista ja kansainvälisestä Oulusta, joka torjuu ilmastonmuutosta panostamalla ja kannustamalla kestäviin kulkutapoihin ja eheään yhdyskuntarakenteeseen; joka tarjoaa laadukasta ja monipuolista kasvatusta ja koulutusta ja jossa on monipuolista kulttuuritarjontaa. 

Visioimassani Oulussa uusiin ideoihin ja ajatuksiin suhtaudutaan uteliaalla mielenkiinnolla, eikä visionäärejä naureta etelään emigranteiksi. Kaupunkikehityshankkeet elävöittävät kaupunkimme keskustaa, jonka väkilukua kasvatetaan määrätietoisesti. Asumiskustannukset pidetään kohtuullisina jatkamalla oululaista maapolitiikkaa ja rakentamalla riittävästi sinne, missä on kysyntää. Kaupunki tukee korkeakoulujamme houkuttelemaan uusia opiskelijoita ja tutkijoita niin muualta Suomesta kuin koko maailmastakin. 

Tavoittelemassani Oulussa suhtaudutaan myönteisesti kaikkeen sellaiseen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään taloudelliseen toimeliaisuuteen, joka kasvattaa verokertymäämme, joilla rahoitamme laadukkaat hyvinvointipalvelut, jotka purkavat eriarvoisuutta. Minulle on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, joka mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja jossa yhdenkään lapsen tulevaisuus ei määrity perheen sosioekonomisen taustan vuoksi. 

En vastusta velkaa, mutta velanoton täytyy olla hallinnassa ja sitä täytyy käyttää tuottaviin kohteisiin. En kannata velanottoa uudistusten lykkäämiseksi, ja meidän täytyy voimallisesti välttää tilannetta, jossa velalla rahoitetaan vuosittaisia käyttötalousmenoja. Kestävä julkistalous on kaikkien etu.

Päätöksentekijänä haluan toimia tutkitun tiedon pohjalta ja muita päättäjiä kunnioittaen. Minulle eri tavalla ajattelevat ihmiset eivät ole vihollisia. Poliittisella nelikentällä määrittelen itseni keskustavasemmistolaiseksi sosiaali- ja arvoliberaaliksi. Jos joudun valitsemaan oletetun poliittisen kannatuksen tai älyllisen rehellisyyden kokemuksen välillä, säilytän mieluummin jälkimmäisen.

Jaatko visioni ja ajatteletko, että olisin hyvä edistämään sitä? Jos vastaat myönteisesti, toivon, että voisit harkita vaalityöni tukemista. Ensisijaisesti tarvitsen aikaasi ja aivojasi kampanjan suunnitteluun. Aion toteuttaa sen vallitsevan koronatilanteen vuoksi enimmäkseen vain sähköisesti ja lehdissä. Jos olet kiinnostunut, laita minulle somessa yksityisviesti, soita (0414660193) tai lähetä sähköpostia (janne.hakkarainen@ouka.fi). Jos haluat ja voit tukea kampanjaani taloudellisesti, voit lahjoittaa kampanjaani vihreiden lahjoituspalvelussa

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarvioon

Esitin oheisen ryhmäpuheenvuoron Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.11.2020.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kun tammikuussa kokoonnuimme talousseminaariin, korostin ryhmäpuheenvuorossamme ulkoisen arvioinnin selvityksen positiivista puolta: asiat voisivat olla huonomminkin.

Olen edelleen toiveikas. Meillä on edelleen varaa tehdä valintoja tulevaisuuden suhteen, emmekä ole vielä pakotettuja äkillisiin leikkauksiin, joiden vaikutuksia emme edes ehtisi arvioida. Oulu on kasvava korkeakoulukaupunki, jonka nuori ja koulutettu väestö lisää mukautumis- mutta myös uusiutumiskykyämme.

On kuitenkin selvää, että tarvitsemme edelleen rakenteellisia uudistuksia.  Valtuustoryhmät ovat siitä  samaa mieltä, mutta käytännön päätöksenteossa erilaisten arvomaailmojen erot korostuvat. Konsensus on tällä hetkellä kauempana kuin vuosiin. Työtä toisistaan eriävien ja jopa keskenään ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi on silti määrätietoisesti jatkettava. Näitä toimenpiteitä on edistettävä ripeästi. Samalla on turvattava kaupunkilaisten hyvinvointi ja toiveikas tulevaisuus. Aivan keskeistä on kasvattaa kakkua eli tukea uusien yritysten syntymistä ja alueemme elinvoiman kasvua.

Elämme ilmastonmuutoksen ohella keskellä aikamme suurinta kriisiä, globaalia pandemiaa. Tässä tilanteessa tärkein tehtävämme on huolehtia kaupunkilaisten terveydestä, ja se on myös parhainta mahdollista talouspolitiikkaa. Uhkana on, että kasvavan hyvinvointivelan taloudellinen ja inhimillinen kustannus kasvaa kohtuuttomaksi.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys rakentui sen varaan, että kuntaveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuten tiedämme, valtuuston enemmistö päätti nostaa sitä puolella prosenttiyksiköllä. Voimme kattaa sen synnyttämän alijäämän ensi vuonna osittain satunnaisilla erillä, mutta ne eivät ratkaise taloutemme alijäämäistä rakennetta. Uusi valtuusto joutuukin palaamaan keskusteluun talouden tasapainosta. Vihreiden linjana on, että tasapainottaminen ei voi tapahtua ihmisten jaksamisen, laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen tai ympäristöstä huolehtimisen kustannuksella.

Kun valtio jakaa elvytysrahaa, kaupungin kannattaa se hyödyntää. Erityisen ilahtuneita olemme talousarvion panostuksista pyöräbaanoihin. Se helpottaa ilmastoystävällisiin kulkutapamuotoihin siirtymistä. Koronaelvytys onkin parhaimmillaan, kun sen avulla ratkaistaan myös ilmastokriisiä.

Valtuustoryhmämme on ollut tyytyväinen kaupunginjohtajan esitykseen. Kaupunginhallituksen käsittelyssä esitykseen lisättiin kuitenkin kohtia, joita haluamme nyt esittää poistettaviksi.

Valtuusto teki 100-vuotiaan Suomen kunniaksi yksimielisen juhlapäätöksen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Taustalla on muun muassa halu lisätä kaupunkimme pito- ja vetovoimaa,  eli kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Olemme jo nyt muuttotappiokunta, kun kyse on nuorista ja koulutetuista ikäluokista, eikä meillä ole varaa kiihdyttää muuttovirtaa entisestään. Katsomme, että kaupunginhallituksen niukan enemmistön päätös leikata Oulun teatterin avustusta on yhteensovittamattomassa ristiriidassa kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. 

Tulevaisuudessa kaupunkien välinen kilpailu, monipaikkaisuus ja digitalisaation hyödyntäminen lisääntyvät, jolloin ihmiset valitsevat asuinpaikkansa yhä enemmän sen perusteella, missä he viihtyvät. Tällaisen tulevaisuuden edessä meidän ei kannata tehdä kaupungistamme ankeampaa ja tylsempää paikkaa, vaan päinvastoin.

Tästä syystä esitän seuraavaa muutosta sivuilla 73-74: ”Oulun kaupunginteatterin avustuksen vähennystä – 500 000 euroa TA2021 ei tehdä.

Muutoksen jälkeen KH ilman erillissitovuuksia -sitovuuden toimintatulot, -menot ja valtuustositova toimintakate ovat kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti TOIMINTAMENOT -75 098.”

Väestöennusteen mukaan kaupunkimme kasvu hiipuu muutaman vuosikymmenen kuluessa. Välttääksemme muuttotappiokunnan statuksen, muuttovoittoa täytyy kasvattaa muun muassa maahanmuutolla. Sen lisäksi että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa meidän täytyy myös kantaa globaali ja inhimillinen vastuumme.

Maahanmuuton kustannusten holistinen selvittäminen on hyvin spekulatiivista. Emme halua käyttää viranhaltijoiden rajallista aikaa sellaiseen laskuharjoitukseen. Emme voi myöskään tietää, mitä moisen laskuharjoituksen tulokseksi tulee, joten emme voi kannattaa etukäteen leikkauksia, joista ei ole vielä tietoa. Siksi esitän, että kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen lisäämä lause sivulta 91 “Maahanmuuton kustannukset selvitetään ja niistä etsitään säästökohteita.” poistetaan.

Lisäksi esitän, että kaupunginhallituksen BusinessOulua käsittelevään kohtaan lisäämä lause “Kaikessa toiminnassa korostetaan suomen kielen, kulttuurin ja tapojen sekä lakien oppimisen tärkeyttä.” sivulta 209 poistetaan. Ryhmämme näkee, että kotoutumispolitiikan tulee olla integroivaa, ei assimiloivaa, mitä kaupunginhallituksen lisäys osittain tarkoittaisi. Pidämme kaupunginjohtajan pohjaesitystä riittävänä talousarvioon – tarkemmin teemaa käsitellään valtuuston hyväksymässä kotoutumisohjelmassa.

Pimeintä on juuri ennen aamunkoittoa. Olemme viime viikolla Oulussa siirtyneet koronaepidemian leviämisvaiheesen. Kuitenkin samaan aikaan rokotevalmistajien uutiset ovat erittäin lupaavia. 

Vihreä valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita erinomaisesta valmistelusta. Kiitos.

Näivettymisen välttäminen edellyttää Oululta suuria muutoksia – keskustakampus toisi vetovoimaa

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 31.8.2020)

Oulun yliopisto on viime keväänä päättänyt aloittaa hankesuunnittelun kampuksen rakentamisesta Oulun keskustaan. Yliopiston esittämät perustelut ovat mielestäni hyvät. Viime vuonna aloitetun yliopiston kiinteistöstrategian selvitystyön pohjalta kävi ilmi, että Linnanmaan peruskorjaamisen sijaan uudisrakennuksen rakentaminen keskustaan on taloudellisesti mielekäs vaihtoehto.

Kun näin on, avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus korjata menneisyyden virheitä tulevaisuuden tarpeita paremmin vastaaviksi myös sijainnin suhteen.

Lisäksi selvitystyön pohjalta on käynyt ilmi, että opiskelijarekrytoinnin perusteella yliopistomme erityisiä kehittämiskohteita ovat kampuksen ja palveluiden saavutettavuus. Kun tulevaisuudessa ikäluokat pienenevät, kilpailu opiskelijoista kiihtyy.

Myös meidän yliopistomme on syytä osallistua tähän kilpailuun, koska yksikään korkeakoulu ei halua supistaa toimintojaan vapaaehtoisesti.

Merkittävä osa yliopiston kehittämissuunnitelmia vastustavista argumenteista liittyy uponneisiin kustannuksiin. Uponneilla kustannuksilla tarkoitetaan niitä kustannuksia, joita ei voi enää saada takaisin.

Tulevaisuusorientoitunut ja rationaalinen päätöksentekijä kohdentaa resurssit tavalla, joka tuottaa mahdollisimman suuren hyödyn tulevaisuudessa, eikä anna uponneiden kustannusten rajoittaa näkemyksiään.

Lisäksi on kyseenalaista, ovatko esimerkiksi pyöräinfrastruktuuri-investoinnit menneet hukkaan – mielestäni ei.

Yliopiston selvitysten perusteella on selvää, että olosuhteet ovat muuttuneet. Tällöin myös suunnitelmien muuttaminen on perusteltua. Yliopiston menestys on myös kaupungin menestyksen edellytys: jos yliopistomme joutuu supistamaan toimintojaan hupenevien opiskelijamäärien vuoksi, se heijastuu väistämättä myös kaupunkiin.

On huomionarvoista painottaa, että nuorisoikäluokat ovat vielä toistaiseksi niin suuria, että hakijoita riittää ja oman yliopistomme suosio on kasvanut tasaisesti. Vähenevän syntyvyyden vuoksi nuorisoikäluokat ovat tulevaisuudessa aiempaa pienempiä, joten hakijoiden riittävyys ei ole itsestään selvää.

Useissa hankkeita vastustavissa argumenteissa on vedottu, että opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta on keskeisempää keskittyä opetuksen ja tutkimuksen resurssien ja laadun turvaamiseen.

Näin on myös minun mielestäni – ja siitä tässäkin hankkeessa on kyse: yliopiston suosion hiipuminen heikentäisi yliopiston tulosperusteista rahoitusta.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Oulun väestö kääntyy laskuun viimeistään 2040-luvun alussa, jos jatkamme perusuralla.

Huomionarvoista on, että muuttotappiokunnaksi näivettymisen taloudellinen ja inhimillinen hinta on suuri. Julkisen talouden sopeuttaminen olisi jatkuvaa.

Näen keskustakampuksen yhtenä hyvin lupaavana keinona välttää Tilastokeskuksen ennusteen esittämä kaupungin näivettyminen luomalla sekä yliopistosta että keskusta-alueesta aidosti vetovoimaisempi.

Muuttotappiokunnan statuksen välttäminen edellyttää rohkeita ratkaisuja.