Vuoden 2019 poliittinen toimintakertomus

Kun pääsin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012, päätin äänestäjien kuluttajansuojan ja avoimuuden lisäämiseksi kirjoittaa vuosittain poliittisen toimintakertomuksen, jossa käyn läpi keskeisimmät poliittiset tekoni, puheeni ja aloitteeni. Olen aiemmin kirjoittanut poliittiset toimintakertomukset vuosilta 2013, 2014, 2015, 2016, 2017 ja 2018. Tässä tekstissä käsittelen vuoden 2019 poliittisia toimiani.

Oulun kaupunginvaltuusto

Vuoden 2019 kevät oli kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta rauhallinen, mutta eduskuntavaalien ansiosta muuten poliittisesti kiireinen. Oman ehdokkuuden sijaan päätin tukea Jenni Pitkoa, joka suureksi ilokseni tuli valituksi eduskuntaan. Tultuaan valituksi eduskuntaan Jenni luopui paikastaan valtuustoryhmämme puheenjohtajana, ja valtuustoryhmämme valitsi minut hänen seuraajakseen. 

Uuden tehtäväni ansiosta olen saanut uutta valtaa ja vastuuta. Tarkkasilmäisimmät ovatkin varmaan huomanneet, että olen päässyt esittämään vihreiden näkemyksiä julkisuudessa. 

Toukokuussa tein valtuustokyselyn nimettömästä työnhausta. Tein siitä jo vuonna 2014 aloitteen, joka myöhemmin hyväksyttiin kaupunginhallituksessa niin, että nimetöntä työnhakua kokeillaan, ja kokeilun perusteella tehdään johtopäätökset sen jatkosta. Kokeilua ei koskaan toteutettu, minkä vuoksi tein kyselyn. Valtuuston kyselytunnilla minulle kerrottiin, että aloitteen toimeenpano oli yksinkertaisesti unohtunut, ja nimetöntä työnhakua kokeillaan viipymättä

Ensimmäinen koetinkiveni valtuustoryhmän puheenjohtajana oli vuoden 2020 talousarviosta päättäminen. Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa kerroin valtuustoryhmämme vision: me haluamme rakentaa hiilineutraalia Oulua, jolla on houkutteleva maine idearikkaana, avarakatseisena ja yritysystävällisenä kulttuuri- ja teknologiakaupunkina ja joka tunnetaan ekologisen liikkumisen, matkailun ja asumisen edelläkävijänä.

Saimme talousarvioon meille tärkeitä tavoitteita, kuten kulttuuriavustusten tasokorotuksen ja lisäresursseja tasa-arvotyöhön. Valitettavasti Oulun kaupungin talous on edelleen vahvasti alijäämäinen, mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Ellemme saa tasapainotettua talouttamme, edessämme on aika, jolloin joudumme ottamaan syömälainaa käyttötalousmenojen kattamiseksi. Niin pahaksi tilannetta ei saa päästää, vaan meidän täytyy jo tänä vuonna onnistua priorisoimaan menojamme. 

Sopeuttaessamme talouttamme meidän täytyy pitää huolta, että emme leikkaa tulevaisuuden kasvua, elinvoimaa ja veto- ja pitovoimaa. Meidän on huomioitava muuttotrendit ja kaupunkien välinen kilpailu: emme saa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka kiihdyttävät nuorten osaajien muuttoa etelään. 

Sivakka-konserni

Kevään aikana Wienin vuokra-asuntomarkkinat saivat paljon näkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Sivakan hallitus kävi toukokuussa tutustumassa kaupungin vuokra-asuntomarkkinoihin, arkkitehtuuriin ja yhteiskunnan tukemaan asumiseen. Saimme selville, että tilanne ei ole niin auvoinen kuin lehdissä kerrottiin. Edullinen vuokrataso edellyttää raskasta veronmaksajien subventiota, ja kaupungin vuokra-asuntomarkkinat ovat jäykät. 

Marraskuussa päätimme pilotoida yhteiskäyttöautoja muutamassa kohteessa. Ensimmäiset autot hankittiin viime kuussa, ja niiden suosion perusteella teemme johtopäätökset jatkosta.

Kansalaisaktivismi

Osallistuin kesäkuussa Helsinki Pride -tapahtumaan. Elokuussa Oulussa järjestettiin Oulu Pride, johon myös osallistuin. Oulussa järjestettiin 2010-luvulla yhteensä kolme pride-tapahtumaa, joista jokaisessa on ollut yhteiskunnallinen keskustelupaneeli, joiden puheenjohtajana olen toiminut. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus.

Muuta

Kirjoitin harvakseltaan Facebookiin, mutta Twitteriin samaan rytmiin kuin ennenkin. Lisäksi päivitin Instagramiin sekä henkilökohtaisia että poliittisia kuulumisiani. Kirjoitin blogiini kolmetoista kertaa. Lisäksi elvytin Kalevan blogini

Kirjoitin Oulun ylioppilaslehteen neljä kolumnia: julkisesta puhumisesta, opiskelijavaihdon tärkeydestä, jatkuvasta oppimisesta ja kriisiviestinnästä.

Lisäksi aloitin kauppatieteen perusopinnot avoimen yliopiston kautta, jotta ymmärtäisin taloutta ja yhteiskuntaa entistä syvällisemmin. Opintoni ovat jo loppusuoralla.

Sidonnaisuudet

Olen työskennellyt vuodesta 2015 lähtien ja työskentelen edelleen viestintäasiantuntijana Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa. Se on yliopisto-opiskelijoiden edunvalvontajärjestö.

Tilanne voisi olla huonompikin – puheeni valtuuston talousseminaarissa

Oulun kaupunki hankki ulkopuolisen konsultin arvioimaan Oulun kaupungin taloutta ja esittämään keinoja talouden sopeuttamiseksi. Selvityksen tuloksia esiteltiin kaupunginvaltuustolle maanantaina 27. tammikuuta. Käytin kokouksessa oheisen, lyhyen ryhmäpuheenvuoron, jossa kommentoin selvitystä yleisellä tasolla. Valtuustoryhmämme aloittaa selvityksen perinpohjaisemman käsittelyn pian.

Arvoisa puheenjohtaja!

Vihreä valtuustoryhmä tunnistaa talouden sopeutustarpeen. Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa lainaa joudutaan ottamaan käyttötalousmenoihin. Kaupungin taloudellinen tilanne on kuitenkin siitä lohdullinen, että meillä on vielä valinnanvaraa sopeutuksessa – jos me siirrämme sopeutuksia hamaaseen tulevaisuuteen, valinnanvaramme kapenee. 

Lainakaan ei ole vihreille poissuljettua. Sitä voidaan käyttää investointeihin, joiden tuotto on suurempi kuin lainan korko. 

Kun sopeutamme taloutta, meidän täytyy pitää huolta, että emme leikkaa tulevaisuuden kasvua, elinvoimaa ja veto- ja pitovoimaa – se korostaa huolellista vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Lisäksi meidän on huomioitava muuttotrendit ja kaupunkien välinen kilpailu: emme halua tehdä sellaisia päätöksiä, jotka kiihdyttävät nuorten osaajien muuttotappiota.

Selvityksessä on paljon hyviä itsestäänselvityksiä, jotka kannattaa toteuttaa: sellaisia ovat esimerkiksi kiinteistöverotusselvitys, joka tuottaa useita miljoonia euroja säästöjä ja toiminnan tehostaminen kuten säästäminen tulostuksesta, johon menee tällä hetkellä noin miljoonan euron verran vuosittain. 

Tämän selvityksen pohjalta on hyvä aloittaa neuvottelut. Keskustelu aiheen ympärillä on ollut aika synkkää, mutta niinkin voisi ajatella, että meillä on vielä valinnanvaraa päättää, että huomenna on paremmin kuin tänään.

Toivon ja yhteistyön politiikkaa – puheeni oululaisten vihreiden yhteisöjen vuosijuhlassa

Oululaiset vihreät yhteisöt viettivät yhteistä vuosijuhlaa Voimala 1889 -ravintolassa 11. tammikuuta. Juhlistimme Oulun vihreän valtuustoryhmän 35-vuotista, Oulun vihreät ry:n 25-vuotista ja Oulun vihreät nuoret ry:n 15-vuotista taivalta. Sain ilon ja kunnian esittää vihreän valtuustoryhmän puheenvuoron.

Arvoisat vihreät ystävät, hyvät juhlavieraat!

Vuoden 1984 syksy oli vihreän liikkeen historian kannalta erittäin merkityksellinen. Tuona syksynä käytiin kunnallisvaalit, joissa valittiin yhteensä 101 vihreää valtuutettua ympäri maan. Oulussa kaupunginvaltuustoon valittiin neljä vihreää kaupunginvaltuutettua. Vihreistä eniten kannatusta keräsi Erkki Pulliainen, yhteensä 1666 äänen verran. 

Ennen vuoden 1984 kunnallisvaaleja Oulussa järjestettiin vihreä väentapaaminen, jossa esiteltiin ekologiset teesit, jotka myöhemmin on opittu tuntemaan nimenomaan Oulun teeseinä. Ne kuuluvat seuraavasti: “Luonnon kantokykyä ei saa ylittää, ihmisen sietokykyä ei saa ylittää, päätöksissä on otettava niiden pitkäaikaiset vaikutukset huomioon ja yhtään laskua ei saa langettaa tulevien sukupolvien maksettavaksi.” Nämä teesit ovat yhä ajankohtaisia.

Vihreät erottautuivat muista ryhmistä vahvalla ekologisella painotuksellaan. Sen lisäksi, jo alusta pitäen, vihreissä on ollut mukana myös muiden liikkeiden edustajia kuten vammaisaktivisteja ja femininistejä. Meidän riveistämme on valittu ensimmäinen vammainen kaupunginvaltuutettu, ensimmäinen maahanmuuttajataustainen kaupunginvaltuutettu ja ensimmäinen avoimesti seksuaalivähemmistöön kuuluva kaupunginvaltuutettu.

Monia Oulun vihreille tärkeitä asioita on edistetty vuosikymmeniä, ja monet tavoitteet ovat toteutuneet vasta aivan hiljattain. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Sanginjoen suojelu, joukkoliikenteen käyttäjämäärien saaminen merkittävään kasvuun sekä pyöräbaanaverkoston kehittäminen. Onkin hyvä muistaa, että poliittinen päätöksenteko on kuin maraton, eikä sprintti. Politiikassa tuloksia ei usein saada nopeasti. 

Kun jokin asia ei tunnu etenevän kaupunginvaltuustossa, olen lohduttanut itseäni ajattelemalla, että vaikka asia ei vielä minun valtuustokausinani etenisi, olen tekemässä pohjatyötä tuleville vihreille kaupunginvaltuutetuille, jotta heidän työnsä olisi helpompaa. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia entisiä vihreitä kaupunginvaltuutettuja, jotka ovat omalla uurastuksellaan helpottaneet meidän nykyisten kaupunginvaltuutettujen työtä.

Menneisyyden lisäksi haluan puhua hiukan tulevaisuudesta. 

Kuten kaikki ovat huomanneet, poliittinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri ovat murroksessa. Tieteeseen ja tutkittuun tietoon pohjautuva päätöksenteko saa halveksuntaa osakseen, ja muista päättäjistä ja eri ihmisryhmistä puhutaan loukkaavaan sävyyn. Kompromisseja ja konsensusta on yhä vaikeampaa tavoittaa. Ne, ketkä huutavat kovimpaan ja esittävät yksinkertaisia ratkaisuja viheliäisen monimutkaisiin haasteisiin, saavat eniten näkyvyyttä julkisuudessa. Monet poliittiset toimijat kylvävät vihaa ja pelkoa.

Tällainen kauhistuttaa ja huolestuttaa monia.

Minä uskon, että rakentavan, kaikkien ihmisarvon tunnustavan ja tosiasioihin perustuvan politiikan kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Näen, että kyseessä on sellainen ekologinen lokero, jonka me voimme täyttää. 

Meidän täytyy vain huolehtia siitä, että teemme sellaista vihreää politiikkaa, joka tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat, kaikkien jakamattoman ihmisarvon ja jolla tavoitteet saavutetaan rakentavan, toisia kunnioittavan yhteistyön avulla. Politiikkaa, jolla ei luoda pelkoa, vaan toivoa ja uskoa tulevaan.

Tulevalle vuosikymmenelle – vihreiden ryhmäpuheenvuoro talousarvioon 2020

Pidin oheisen vihreiden ryhmäpuheenvuoron Oulun kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 2.12.2019.

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! 

Kun käsittelemme kaupungin talousarviota, meidän on mietittävä, millaiseen suuntaan haluamme Oulua kehittää pian alkavalla 2020-luvulla. 

Me vihreät haluamme rakentaa hiilineutraalia Oulua. Oulua, jossa kukaan ei tipu matkasta, vaan kaikista pidetään huolta. Oulua, jolla on houkutteleva maine idearikkaana, avarakatseisena ja yritysystävällisenä kulttuuri- ja teknologiakaupunkina. Oulua, joka tunnetaan ekologisen liikkumisen, matkailun ja asumisen edelläkävijänä. Oulua, jossa ketään ei syrjitä henkilön taustan vuoksi. Oulua, joka panostaa rohkeasti koulutukseen ja jossa jokaisella on hyvä olla.

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Uusimmassa väestöennusteessa Oulu näyttäytyy valopilkkuna, mutta panostuksia tulevaisuuteen ja kasvuun tarvitaan. 

Erityisen tärkeää on jatkaa määrätietoista edunvalvontaa ja vakuuttaa kaikki hallituspuolueet siitä, miten tärkeää alueemme elinvoimalle on parantaa Oulun korkeakoulujen rahoitusta ja kehittää päärataa. On koko maan etu, että Oulun kaupunki jatkaa kasvuaan myös vuosikymmenten kuluttua, ja nämä kaksi seikkaa, ilmastollisesti kestävä saavutettavuus ja kansainvälinen osaaminen ja tutkimus, ovat sen eräitä tärkeimpiä edellytyksiä.

Talousarvioesitys ei sisällä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, mutta toisaalta niihin on tarkoitus palata Perlacon Oy:n arvioinnin jälkeen. Vihreällä valtuustoryhmällä on toiveikkaat odotukset arvioinnin suhteen: rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, koska palveluiden laadusta on juustohöylätty jo liikaa. Juustohöylääminen ei ole enää vaihtoehto. 

Meidän valtuutettujen täytyy olla rohkeita: kaikkea emme voi säilyttää ennallaan. On päätettävä, mikä on olennaista ja tärkeää. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen lisäävät sopeutuspaineita.  

Nyt neuvotellusta talousarviosta löytyy paljon hyvää.

Vihreä valtuustoryhmä on useiden vuosien ajan esittänyt subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista, ja nykyisen hallitusohjelman myötä tämäkin tavoitteemme toteutuu ensi vuoden syksystä lähtien. Olemme tyytyväisiä, että jatkossa jokaisen lapsen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen toteutuu heidän vanhempiensa työmarkkina-asemasta riippumatta. 

Lapsuus on ihmisen kehityksen ja oppimisen kannalta merkittävin ajanjakso. Oikein kohdennetulla ja tarpeeksi ajoissa annetulla tuella voimme edistää niin lapsen hyvinvointia, oppimista kuin kehitystä. Se voi ehkäistä myös ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista tulevaisuudessa. Tästä syystä pidämme arvokkaana, että sivistys- ja kulttuuripalveluissa käynnistetään kehittämishanke,  jolla täsmennetään tuen strategian johtamista ja toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Ensi vuonna Linnanmaalla sijaitsee Euroopan suurin sisäkampus. Vaikka Oulun yliopisto on aloittanut uuden kiinteistöstrategian valmistelun, emme voi keskeyttää Linnanmaan kehitystä odotellessamme yliopiston kiinteistöstrategian valmistumista. Kun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaalle, esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasoa on parannettava. Näin talousarviossa linjataankin. Mahdollinen muutto realisoituisi vasta useiden vuosien päästä, ja jos Oulun yliopisto päättäisi sijoittua tulevaisuudessa keskustaan, olisi sekin merkittävä piristysruiske Oulun keskustan elinvoimaan. 

Panostaminen kulttuuriin kannattaa, koska sillä tavoin luomme hauskempaa ja mielenkiintoisempaa kaupunkia sen asukkaille. Samalla houkuttelemme kaupunkiimme myös vierailijoita ja mahdollisesti uusia oululaisia. Olemmekin tyytyväisiä, että tässä talousarviossa kulttuuriavustusten tasoa nostetaan. 

Hyvinvointipalveluiden kehitystä leimaa vahvasti automatisaation ja robotisaation hyödyntäminen. On erinomaista, että kotona asumista voidaan tukea uusien teknologioiden käyttöönotolla ja yksinkertaisimpia rutiineja automatisoida, mikä vapauttaa työntekijöiden aikaa vaativampiin tehtäviin. Digitaalisten palveluiden käyttöönotossa tulee luonnollisesti ottaa huomioon ne, jotka tarvitsevat tukea palveluiden käytössä.

Vihreille työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta on ollut tärkeää jo puolueemme perustamisesta lähtien. Siksi iloitsemme, että kaupunkiin nimitetään tasa-arvokoordinaattori ja että tasa-arvotyöhön käytettävää työpanosta vahvistetaan. On sekä yksilön että yhteiskunnan kiistaton etu, että ketään ei syrjitä sukupuolen, iän, terveydentilan, sosioekonomisen aseman, seksuaalisen suuntautumisen tai muun sellaisen seikan vuoksi. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa on globaalissa vertailussa päästy tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä jo pitkälle, kehitettävää riittää.

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Olemme sitoutuneet kaupunkistrategiassamme hiilineutraliuteen vuoteen 2040 mennessä. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, jonka torjumisessa Oulun täytyy olla mukana. On huomionarvoista, että monet ilmastotoimet ovat itse asiassa myös säästötoimenpiteitä. 

Kaupunkistrategiassamme olemme sitoutuneet kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Yhdyskuntarakennetta tiivistämällä emme ainoastaan vähennä kasvihuonepäästöjä, vaan myös säästämme, kun kalliin kunnallistekniikan rakentamisen tarve uusille alueille vähenee. Samalla myös helpotamme palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. 

Samassa kaupunkistrategiassa olemme sitoutuneet myös edistämään ympäristöystävällistä liikkumista. Kun kannustamme yhä useampia liikkumaan kävellen ja pyöräillen, säästämme tulevaisuuden terveysmenoissa. Jotta tämän strategisen tavoitteen toteutumisen arvioiminen on helpompaa, pitää talousarviossa erotella eri kulkumuotoihin kohdistetut määrärahat selkeästi. 

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Vihreä valtuustoryhmä haluaa kiittää viranhaltijoita erinomaisesta valmistelusta ja muita valtuustoryhmiä hyvästä yhteistyöstä.

Vaikka vapaus ja demokratia voittivat, kaikki eivät ole itäisessä Saksassa tyytyväisiä

Berliinin muurin murtumisesta tulee tänään kuluneeksi tasan 30 vuotta. Vaikka vapaus, demokratia ja oikeusvaltio voittivat, kaikki eivät ole itäisessä Saksassa tyytyväisiä. Seuraan maan politiikkaa tiiviisti, koska olen koulutuksetani saksan ja ruotsin opettaja. Uusimmassa Economistissa on mielenkiintoinen reportaasi Saksojen yhdistymisestä.

Lehden mukaan yli puolet länsisaksalaisista pitää Saksojen jälleenyhdistymistä menestyksenä, mutta kaksi kolmasosaa itäsaksalaisista on asiasta täysin eri mieltä. Kun Saksat yhdistyivät, idän teollisuus romahti – idässä työn tuottavuus oli vain 30 prosenttia itäpuolen vastaavasta. Kukaan ei halunnut enää ostaa itäsaksalaisia tuotteita, kun parempaakin oli tarjolla. Tämä johti työttömyyden nopeaan kasvuun.

Kynnelle kykenevät lähtivät länteen: erityisesti nuoret, koulutetut ja naiset. Näiden ryhmien puute itäisen Saksan väestödemografiassa aiheuttaa nykyään lukuisia haasteita.

Kun olin kymmenen vuotta sitten vaihto-opiskelijana Chemnitzissä, entisessä Karl-Marx-Stadtissa, minulle kerrottiin, että idän ja lännen välinen henkinen muuri ei tule katoamaan minun elinaikanani. Kaupungin keskustassa oli autiotaloja, koska kaupungin väestön määrä romahti yhdistymisen jälkeen.

Itä on täynnä tyytymättömyyttä, näköalattomuutta ja pettymystä. Alternativ für Deutschland, Vaihtoehto Saksalle, hyödyntää tätä ja kerää suurta kannatusta. Economistissa siteerataan erästä itäsaksalaista, joka kyynisesti toteaa, että miksi turvapaikanhakijat integroidaan, vaikka heitäkään ei ole vielä saatu integroitua länteen. Entiset itäsaksalaiset kokevat, että heidät on laiminlyöty tahallaan, vaikka toisaalta lännestä on virrannut massiivisia tulonsiirtoja itään nyt kolmen vuosikymmenen ajan. Idän saksalaisista 53 prosenttia on tyytyväisiä elintasoonsa, mikä on saman verran kuin lännessä, mutta he, ketkä ovat tyytymättömiä, ovat erittäin tyytymättömiä.

AfD:n suosion kasvu osaltaan lisää itäisen Saksan yritysten rekrytointivaikeuksia, kun sinne ei haluta muuttaa, jos muita, parempia vaihtoehtoja on. En lainkaan ihmettele: omana vaihto-opiskeluaikanani opin olemaan puhumatta yksin puhelimeen busseissa ja ratikoissa, koska suomi ja ulkomaalaisittain lausuttu saksa saattoi johtaa uhkaaviin tilanteisiin. Tilastojen perusteella enemmistö Saksan viharikoksista tapahtuu idässä. Idän ilmapiiri koetaan luotaantyöntäväksi.

Eräs suuri ja kannattava toimiala itäisessä Saksassa on hiiliteollisuus, joka ajetaan alas 2030-luvun loppuun mennessä. Alasajo on tietysti täysin perusteltua, mutta lisää paikallisten katkeruutta.

Jos itäsaksalaiset vertaisivat itseään muihin entisen neuvostoblokin maiden asukkaisiin, he ehkä olisivat tyytyväisempiä elämäänsä. Yhdistymisen jälkeen itäisen Saksan kansalaisten eliniänodote on kasvanut läntisten saksalaisten tasolle, ilma ja ympäristö on paljon puhtaampaa ja rakennuskanta on aiempaa järkevämpi ja terveempi. He kuitenkin – toki aivan perustellusti – vertaavat omaa elintasoaan hampurilaisten, kölniläisten tai berliiniläisten elintasoon.

Ongelma on viheliäinen, eikä siihen ole yksiselitteistä ja helppoa ratkaisua. Sen kuitenkin tiedän, että vastaus ei voi olla paluu menneisyyteen, Euroopan unioni yhdentymisen lopettaminen tai vapaan liikkuvuuden rajoittaminen. Vain yhtenäisinä voimme pärjätä globaalissa maailmassa, ja yhtenäinen Euroopan unioni on niin itäisen saksalaisen kuin suomalaisenkin etu.