Tavoitteena vihreästi kasvava, avarakatseinen, urbaani ja kansainvälinen Oulu

Minulla on visio vihreästi kasvavasta, avarakatseisesta, urbaanista ja kansainvälisestä Oulusta, joka torjuu ilmastonmuutosta panostamalla ja kannustamalla kestäviin kulkutapoihin ja eheään yhdyskuntarakenteeseen; joka tarjoaa laadukasta ja monipuolista kasvatusta ja koulutusta ja jossa on monipuolista kulttuuritarjontaa. 

Visioimassani Oulussa uusiin ideoihin ja ajatuksiin suhtaudutaan uteliaalla mielenkiinnolla, eikä visionäärejä naureta etelään emigranteiksi. Kaupunkikehityshankkeet elävöittävät kaupunkimme keskustaa, jonka väkilukua kasvatetaan määrätietoisesti. Asumiskustannukset pidetään kohtuullisina jatkamalla oululaista maapolitiikkaa ja rakentamalla riittävästi sinne, missä on kysyntää. Kaupunki tukee korkeakoulujamme houkuttelemaan uusia opiskelijoita ja tutkijoita niin muualta Suomesta kuin koko maailmastakin. 

Tavoittelemassani Oulussa suhtaudutaan myönteisesti kaikkeen sellaiseen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään taloudelliseen toimeliaisuuteen, joka kasvattaa verokertymäämme, joilla rahoitamme laadukkaat hyvinvointipalvelut, jotka purkavat eriarvoisuutta. Minulle on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, joka mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja jossa yhdenkään lapsen tulevaisuus ei määrity perheen sosioekonomisen taustan vuoksi. 

En vastusta velkaa, mutta velanoton täytyy olla hallinnassa ja sitä täytyy käyttää tuottaviin kohteisiin. En kannata velanottoa uudistusten lykkäämiseksi, ja meidän täytyy voimallisesti välttää tilannetta, jossa velalla rahoitetaan vuosittaisia käyttötalousmenoja. Kestävä julkistalous on kaikkien etu.

Päätöksentekijänä haluan toimia tutkitun tiedon pohjalta ja muita päättäjiä kunnioittaen. Minulle eri tavalla ajattelevat ihmiset eivät ole vihollisia. Poliittisella nelikentällä määrittelen itseni keskustavasemmistolaiseksi sosiaali- ja arvoliberaaliksi. Jos joudun valitsemaan oletetun poliittisen kannatuksen tai älyllisen rehellisyyden kokemuksen välillä, säilytän mieluummin jälkimmäisen.

Jaatko visioni ja ajatteletko, että olisin hyvä edistämään sitä? Jos vastaat myönteisesti, toivon, että voisit harkita vaalityöni tukemista. Ensisijaisesti tarvitsen aikaasi ja aivojasi kampanjan suunnitteluun. Aion toteuttaa sen vallitsevan koronatilanteen vuoksi enimmäkseen vain sähköisesti ja lehdissä. Jos olet kiinnostunut, laita minulle somessa yksityisviesti, soita (0414660193) tai lähetä sähköpostia (janne.hakkarainen@ouka.fi). Jos haluat ja voit tukea kampanjaani taloudellisesti, voit lahjoittaa kampanjaani vihreiden lahjoituspalvelussa

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarvioon

Esitin oheisen ryhmäpuheenvuoron Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.11.2020.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Kun tammikuussa kokoonnuimme talousseminaariin, korostin ryhmäpuheenvuorossamme ulkoisen arvioinnin selvityksen positiivista puolta: asiat voisivat olla huonomminkin.

Olen edelleen toiveikas. Meillä on edelleen varaa tehdä valintoja tulevaisuuden suhteen, emmekä ole vielä pakotettuja äkillisiin leikkauksiin, joiden vaikutuksia emme edes ehtisi arvioida. Oulu on kasvava korkeakoulukaupunki, jonka nuori ja koulutettu väestö lisää mukautumis- mutta myös uusiutumiskykyämme.

On kuitenkin selvää, että tarvitsemme edelleen rakenteellisia uudistuksia.  Valtuustoryhmät ovat siitä  samaa mieltä, mutta käytännön päätöksenteossa erilaisten arvomaailmojen erot korostuvat. Konsensus on tällä hetkellä kauempana kuin vuosiin. Työtä toisistaan eriävien ja jopa keskenään ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi on silti määrätietoisesti jatkettava. Näitä toimenpiteitä on edistettävä ripeästi. Samalla on turvattava kaupunkilaisten hyvinvointi ja toiveikas tulevaisuus. Aivan keskeistä on kasvattaa kakkua eli tukea uusien yritysten syntymistä ja alueemme elinvoiman kasvua.

Elämme ilmastonmuutoksen ohella keskellä aikamme suurinta kriisiä, globaalia pandemiaa. Tässä tilanteessa tärkein tehtävämme on huolehtia kaupunkilaisten terveydestä, ja se on myös parhainta mahdollista talouspolitiikkaa. Uhkana on, että kasvavan hyvinvointivelan taloudellinen ja inhimillinen kustannus kasvaa kohtuuttomaksi.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys rakentui sen varaan, että kuntaveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuten tiedämme, valtuuston enemmistö päätti nostaa sitä puolella prosenttiyksiköllä. Voimme kattaa sen synnyttämän alijäämän ensi vuonna osittain satunnaisilla erillä, mutta ne eivät ratkaise taloutemme alijäämäistä rakennetta. Uusi valtuusto joutuukin palaamaan keskusteluun talouden tasapainosta. Vihreiden linjana on, että tasapainottaminen ei voi tapahtua ihmisten jaksamisen, laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen tai ympäristöstä huolehtimisen kustannuksella.

Kun valtio jakaa elvytysrahaa, kaupungin kannattaa se hyödyntää. Erityisen ilahtuneita olemme talousarvion panostuksista pyöräbaanoihin. Se helpottaa ilmastoystävällisiin kulkutapamuotoihin siirtymistä. Koronaelvytys onkin parhaimmillaan, kun sen avulla ratkaistaan myös ilmastokriisiä.

Valtuustoryhmämme on ollut tyytyväinen kaupunginjohtajan esitykseen. Kaupunginhallituksen käsittelyssä esitykseen lisättiin kuitenkin kohtia, joita haluamme nyt esittää poistettaviksi.

Valtuusto teki 100-vuotiaan Suomen kunniaksi yksimielisen juhlapäätöksen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Taustalla on muun muassa halu lisätä kaupunkimme pito- ja vetovoimaa,  eli kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Olemme jo nyt muuttotappiokunta, kun kyse on nuorista ja koulutetuista ikäluokista, eikä meillä ole varaa kiihdyttää muuttovirtaa entisestään. Katsomme, että kaupunginhallituksen niukan enemmistön päätös leikata Oulun teatterin avustusta on yhteensovittamattomassa ristiriidassa kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. 

Tulevaisuudessa kaupunkien välinen kilpailu, monipaikkaisuus ja digitalisaation hyödyntäminen lisääntyvät, jolloin ihmiset valitsevat asuinpaikkansa yhä enemmän sen perusteella, missä he viihtyvät. Tällaisen tulevaisuuden edessä meidän ei kannata tehdä kaupungistamme ankeampaa ja tylsempää paikkaa, vaan päinvastoin.

Tästä syystä esitän seuraavaa muutosta sivuilla 73-74: ”Oulun kaupunginteatterin avustuksen vähennystä – 500 000 euroa TA2021 ei tehdä.

Muutoksen jälkeen KH ilman erillissitovuuksia -sitovuuden toimintatulot, -menot ja valtuustositova toimintakate ovat kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti TOIMINTAMENOT -75 098.”

Väestöennusteen mukaan kaupunkimme kasvu hiipuu muutaman vuosikymmenen kuluessa. Välttääksemme muuttotappiokunnan statuksen, muuttovoittoa täytyy kasvattaa muun muassa maahanmuutolla. Sen lisäksi että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa meidän täytyy myös kantaa globaali ja inhimillinen vastuumme.

Maahanmuuton kustannusten holistinen selvittäminen on hyvin spekulatiivista. Emme halua käyttää viranhaltijoiden rajallista aikaa sellaiseen laskuharjoitukseen. Emme voi myöskään tietää, mitä moisen laskuharjoituksen tulokseksi tulee, joten emme voi kannattaa etukäteen leikkauksia, joista ei ole vielä tietoa. Siksi esitän, että kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen lisäämä lause sivulta 91 “Maahanmuuton kustannukset selvitetään ja niistä etsitään säästökohteita.” poistetaan.

Lisäksi esitän, että kaupunginhallituksen BusinessOulua käsittelevään kohtaan lisäämä lause “Kaikessa toiminnassa korostetaan suomen kielen, kulttuurin ja tapojen sekä lakien oppimisen tärkeyttä.” sivulta 209 poistetaan. Ryhmämme näkee, että kotoutumispolitiikan tulee olla integroivaa, ei assimiloivaa, mitä kaupunginhallituksen lisäys osittain tarkoittaisi. Pidämme kaupunginjohtajan pohjaesitystä riittävänä talousarvioon – tarkemmin teemaa käsitellään valtuuston hyväksymässä kotoutumisohjelmassa.

Pimeintä on juuri ennen aamunkoittoa. Olemme viime viikolla Oulussa siirtyneet koronaepidemian leviämisvaiheesen. Kuitenkin samaan aikaan rokotevalmistajien uutiset ovat erittäin lupaavia. 

Vihreä valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita erinomaisesta valmistelusta. Kiitos.

Näivettymisen välttäminen edellyttää Oululta suuria muutoksia – keskustakampus toisi vetovoimaa

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 31.8.2020)

Oulun yliopisto on viime keväänä päättänyt aloittaa hankesuunnittelun kampuksen rakentamisesta Oulun keskustaan. Yliopiston esittämät perustelut ovat mielestäni hyvät. Viime vuonna aloitetun yliopiston kiinteistöstrategian selvitystyön pohjalta kävi ilmi, että Linnanmaan peruskorjaamisen sijaan uudisrakennuksen rakentaminen keskustaan on taloudellisesti mielekäs vaihtoehto.

Kun näin on, avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus korjata menneisyyden virheitä tulevaisuuden tarpeita paremmin vastaaviksi myös sijainnin suhteen.

Lisäksi selvitystyön pohjalta on käynyt ilmi, että opiskelijarekrytoinnin perusteella yliopistomme erityisiä kehittämiskohteita ovat kampuksen ja palveluiden saavutettavuus. Kun tulevaisuudessa ikäluokat pienenevät, kilpailu opiskelijoista kiihtyy.

Myös meidän yliopistomme on syytä osallistua tähän kilpailuun, koska yksikään korkeakoulu ei halua supistaa toimintojaan vapaaehtoisesti.

Merkittävä osa yliopiston kehittämissuunnitelmia vastustavista argumenteista liittyy uponneisiin kustannuksiin. Uponneilla kustannuksilla tarkoitetaan niitä kustannuksia, joita ei voi enää saada takaisin.

Tulevaisuusorientoitunut ja rationaalinen päätöksentekijä kohdentaa resurssit tavalla, joka tuottaa mahdollisimman suuren hyödyn tulevaisuudessa, eikä anna uponneiden kustannusten rajoittaa näkemyksiään.

Lisäksi on kyseenalaista, ovatko esimerkiksi pyöräinfrastruktuuri-investoinnit menneet hukkaan – mielestäni ei.

Yliopiston selvitysten perusteella on selvää, että olosuhteet ovat muuttuneet. Tällöin myös suunnitelmien muuttaminen on perusteltua. Yliopiston menestys on myös kaupungin menestyksen edellytys: jos yliopistomme joutuu supistamaan toimintojaan hupenevien opiskelijamäärien vuoksi, se heijastuu väistämättä myös kaupunkiin.

On huomionarvoista painottaa, että nuorisoikäluokat ovat vielä toistaiseksi niin suuria, että hakijoita riittää ja oman yliopistomme suosio on kasvanut tasaisesti. Vähenevän syntyvyyden vuoksi nuorisoikäluokat ovat tulevaisuudessa aiempaa pienempiä, joten hakijoiden riittävyys ei ole itsestään selvää.

Useissa hankkeita vastustavissa argumenteissa on vedottu, että opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta on keskeisempää keskittyä opetuksen ja tutkimuksen resurssien ja laadun turvaamiseen.

Näin on myös minun mielestäni – ja siitä tässäkin hankkeessa on kyse: yliopiston suosion hiipuminen heikentäisi yliopiston tulosperusteista rahoitusta.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Oulun väestö kääntyy laskuun viimeistään 2040-luvun alussa, jos jatkamme perusuralla.

Huomionarvoista on, että muuttotappiokunnaksi näivettymisen taloudellinen ja inhimillinen hinta on suuri. Julkisen talouden sopeuttaminen olisi jatkuvaa.

Näen keskustakampuksen yhtenä hyvin lupaavana keinona välttää Tilastokeskuksen ennusteen esittämä kaupungin näivettyminen luomalla sekä yliopistosta että keskusta-alueesta aidosti vetovoimaisempi.

Muuttotappiokunnan statuksen välttäminen edellyttää rohkeita ratkaisuja.

Jos ilmastokriisiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan monta kertaa koronapandemiaa pahemmat

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 2.6.2020. Kirjoituksen toinen allekirjoittaja oli vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.)

Koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Vihreä jälleenrakennus tähtää siihen, että yhteiskuntamme on jatkossa ympäristölle ja ihmisille kestävä. Se auttaisi kohtaamaan myös tulevia kriisejä.

Vihreä jälleenrakennus nojaa elvytyksessä isoihin ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan.

Myös ihmisten koulutukseen ja osaamiseen on panostettava. Samalla luodaan työtä ja toimeentuloa pitkälle tulevaisuuteen ja eri puolille maata. Esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimet synnyttävät uusia työpaikkoja.

Hyviä esimerkkejä mahdollisista elvyttävistä ilmastotoimista ovat kiinteistöjen päästöjä pienentävät energiaremontit, Suomen rataverkon kehittäminen sekä pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin rakentaminen.

Näistä esimerkiksi rataverkon kehittämiselle on vahvat perusteet, sillä Suomen radoille on kertynyt vuosien varrella mittavaa korjausvelkaa.

Nyt olisikin hyvä hetki käynnistää kaikki sellaiset raidehankkeet, joissa voidaan jo tänä vuonna lyödä kuokkaa maahan tai jotka muuten olisi nopeasti laitettavissa liikkeelle. Olemassa olevien yhteyksien nopeuttaminen ja uusien avaaminen tekisi junamatkustamisesta uudella tavalla houkuttavan vaihtoehdon.

Esimerkiksi Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistys ja henkilöliikenteen avaaminen Ruotsiin tarjoaisi mahdollisuuden lähteä junalla illalla Oulusta ja yhdellä vaihdolla olla seuraavana aamuna Tukholmassa.

Osasta puolueista on kuulunut äänenpainoja, että ilmastoteoista pitäisi tinkiä vaikean taloustilanteen vuoksi. Ajatus on nurinkurinen. Olemme juuri oppineet, että jos kriiseihin ei valmistaudu ennakolta ja jos niitä ei torju ajoissa, ne voivat tulla inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Jos ilmastokriisiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan monta kertaa koronapandemiaa pahemmat.

Keskustakampus on ainutlaatuinen mahdollisuus

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 9.5.2020)

Oulun yliopiston hallitus on tehnyt rohkean päätöksen yliopiston tulevaisuuden sijainnista. Yliopisto on tehnyt päätöksensä omista lähtökohdistaan, mutta yliopiston ja Oulun kaupungin välillä on kohtalonyhteys: jos yliopisto ei menesty tulevaisuuden kiristyvässä kilpailussa pienenevistä opiskelijaikäluokista, heijastuu se myös kaupunkiin – monin ikävin tavoin.

Jos Oulun yliopisto ei ole riittävän houkutteleva opiskelupaikka, hakeutuvat opiskelijat muihin yliopistoihin ja Oulun yliopisto joutuu supistumisen tielle. Yliopisto on minun mielestäni onnistunut perustelemaan hyvin, että opiskelija- ja kampuskokemus on osa-alue, jossa Oulun yliopistolla on vielä paljon parannettavaa opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta.

Lisäksi yliopiston muutolla keskustaan olisi paljon hyödyllisiä alueellisia vaikutuksia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Oulun väestö kääntyy laskuun viimeistään 2040-luvun alussa, jos nykyinen kehitys jatkuu – jos siis mitään ei muuteta. Jos Oulu taantuu muuttotappiopaikkakunnaksi, paluu kasvun tielle on erittäin vaikeaa, ellei jopa täysin mahdotonta – ja muuttotappiopaikkakunnat ovat ennemmin tai myöhemmin aika ankeita paikkoja.

Näen yliopiston päätöksen hyvin lupaavana keinona välttää Tilastokeskuksen ennusteen esittämä kaupungin näivettyminen luomalla keskusta-alueesta aidosti vetovoimaisempi ja houkuttelevampi. Muuttotappiokunnan statuksen välttäminen edellyttää rohkeita ratkaisuja ja suuria muutoksia.

Yhä useampi opiskelija haluaa joka tapauksessa asua keskustassa tai sen läheisyydessä. Kaikkien ei toki tarvitsisi: yliopiston saavutettavuus paranisi eri kaupunginosista, koska liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät joka puolelta kaupunkia – tai ainakin merkittävästi paremmat kuin mitä poikittaisyhteydet tällä hetkellä ovat.

Uuden kampuksen suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee käydä toimeen viipymättä, jotta rakentaminen voi alkaa mahdollisimman pian.