Puheeni rakentamattoman rakennuspaikan verosta 13.11.

Kannatan valtuutettu Tuija Pohjolan muutosesitystä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla olisi yhdyskuntarakennetta eheyttävä ja täydennysrakentamista vauhdittava kannustinvaikutus. Nämä molemmat ovat kaupungin näkökulmasta erittäin toivottuja tavoitteita.

Lisäksi vero toisi kaupungin kassaan lähes puoli miljoonaa euroa lisätuloja. Se olisi lähes puoli miljoonaa euroa vähemmän velkaa.

Talousjohtajan äskeisessä talousyhteenvedossa todettiin, että Oulussa kiinteistöverotuksen suhteellinen osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on Suomen suurista kaupungeista kaikkein matalin.

Se tarkoittaa sitä, että verrokkikaupunkeihin nähden nostovaraa on – etenkin, kun nyt esitetään kerättäväksi rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroa, joka ei lainkaan nosta kenenkään asumiskustannuksia.

Päinvastoin: se jopa laskee niitä, jos rakentaminen sen ansiosta vauhdittuu ja asuntotarjonta lisääntyy.

Lähikunnista esimerkiksi Kempeleessä rakentamattoman rakennuspaikan vero on 4 prosenttia. Meillä 0.

Veron edellytyksenä on tietty kunnallistekninen valmius. Tämä valmius on luonnollisesti kustannettu verovaroin. Jo tämän vuoksi on perusteltua kannustaa rakentamaan rakentamattomia rakennuspaikkoja — tai myymään ne sellaisille toimijoille, jotka ne voivat ja haluavat rakentaa.

 

Vihreät esittää minua Sivakka-yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi

Huhtikuun kuntavaalit olivat menestys. Vihreät kasvatti paikkamääräänsä seitsemästä kymmeneen kaupunginvaltuutettuun, ja oma henkilökohtainen äänimääräni kasvoi 291 äänestä 370 ääneen. Kiitän luottamuksesta sekä itseni että vihreiden puolesta! Olen iloinen, että pääsen jatkamaan työtäni yhdenvertaisemman, ekologisemman ja hauskemman Oulun puolesta.

Välittömästi vaalien jälkeen aloitettiin puolueiden välinen luottamuspaikkajako. Aiempaa paremman menestyksemme ansiosta saimme paljon hyviä ja merkittäviä luottamushenkilöpaikkoja. Oulun vihreät kokoontui viime sunnuntaina päättämään puolueen sisäisestä luottamuspaikkajaosta.

Kokouksessa päätettiin minun osaltani, että vihreät esittää minua Sivakka-yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2018-2022. Olen hyvin kiitollinen saamastani luottamuksesta, koska kyseinen tehtävä on erittäin mielenkiintoinen, vastuullinen ja tärkeä! Sivakka-yhtymä on Oulun suurin vuokranantaja, ja konserni omistaa yli 8000 asuntoa eri puolilla kaupunkia.

Lauta- ja johtokuntien uudet luottamushenkilöt päätetään jo ensi kuun kaupunginvaltuuston kokouksessa, mutta kaupungin tytäryhtiöissä uudet luottamushenkilöt valitaan niiden seuraavissa yhtiökokouksissa. Sivakka-yhtymän seuraava yhtiökokous on vasta ensi keväänä.

Tekemistä minulla riittää jo ennen Sivakka-yhtymän hallituksen puheenjohtajuuden alkamistakin, koska kaupunginvaltuuston lisäksi toimin kesäkuusta alkaen seuraavat kaksi vuotta Jenni Pitkon henkilökohtaisena varajäsenenä Oulun kaupunginhallituksessa.

Odotan tulevia vuosia suurella mielenkiinnolla. Ei muuta kuin kädet saveen ja työhön!

Mukavat kaupungit menestyvät

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on huomenna. Silloin päätetään, mihin suuntaan Oulua kehitetään seuraavat neljä vuotta. Minun haaveeni on, että Oulusta saadaan vihreämpi, yhdenvertaisempi ja hauskempi kaupunki, jossa jokainen viihtyy.

Osmo Soininvaaran ja Mikko Särelän julkaisemassa pamfletissa Kaupunkien voitto läpikäydään niitä tekijöitä, jotka ovat luonteenomaisia menestyville kaupungeille. Nämä tekijät täytyy ottaa huomioon, kun tulevaisuuden Oulua rakennetaan.

Ensimmäinen tekijä on viihtyisä kaupunkiympäristö urbaaneine mukavuuksineen. On maailmanlaajuinen ilmiö, että yhä useammat ihmiset haluavat asua kaupunkien keskustoissa tai niiden lähistöllä. Sama trendi on havaittavissa myös Oulussa.

Meidän täytyy rakentaa kaupunkiamme niin, että yhä useammalla on mahdollisuus asua keskustassa tai sen lähistössä ilman, että siitä pitää maksaa kohtuuttomasti. Se edellyttää myös sitä, että panostamme enemmän joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn.

Toinen tekijä on kulttuurimyönteinen ilmapiiri. Se tuo kaupunkiimme lisää koulutettua, luovaa ja lahjakasta väkeä. Vaikka esimerkiksi Oulun kaupunginteatteri ei tuota suoraan taloudellista hyvinvointia, se houkuttelee kaupunkiimme väkeä, jotka tuottavat. On sanomattakin selvää, että kulttuurilla synnytämme henkistä hyvinvointia myös meille, jotka jo olemme oululaisia.

Kolmas tekijä on vapaamielinen ja suvaitsevainen ilmapiiri. Kaupunkitutkija Richard Florida on luonut niin sanotun gay index -käsitteen, jolla mitataan alueen taloudellisen menestyksen ja seksuaalivähemmistöjen alakulttuurin elinvoimaisuuden korrelaatiota.

Vaikka seksuaalivähemmistöjen alakulttuurin elinvoimaisuus ei itsessään tuota taloudellista hyvinvointia, se kertoo ilmapiiristä, jossa uskalletaan rohkeasti esittää uusia ideoita, jotka synnyttävät uusia innovaatioita ja sitä kautta työtä ja hyvinvointia. On sääli ja kaupunkimme tappio, jos ihmiset muuttavat Oulusta etelän suurempiin kaupunkeihin ahdasmieliseksi ja tunkkaiseksi koetun ilmapiirin vuoksi.

On erittäin todennäköistä, että tulevaisuudessa kaupunkien välinen kilpailu muuttuu yhä tiukemmaksi. Pidetään huolta siitä, että Oulu on Pohjois-Suomen veturi myös tulevina vuosikymmeninä!

Yksinasuvien arkea parantavaa politiikkaa

Kaikkien muiden kuntavaaliehdokkaiden tapaan myös minä olen jalkautunut kaduille ja kauppojen edustoille jakamaan vaaliesitteitäni ja keskustelemaan oululaisten kanssa Oulun kuntapolitiikkaan liittyvistä asioista. Ylivoimainen enemmistö käymistäni keskusteluista ovat olleet mielenkiintoisia, antoisia ja opettavaisia.

Kaikki niistä eivät ole olleet helppoja, mutta ajattelen niin, että epämukavuusalueella käydyt keskustelut ovat juuri niitä, jotka auttavat avartamaan omaa maailmankuvaa ja tarkastelemaan asioita erilaisista näkökulmista. Toisin sanoen ne ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja arvokkaita!

Erityisen mielenkiintoisia ovat olleet kysymykset, jotka liittyvät yksinasuvien arkeen. Moni on kysynyt, mitä Oulun kaupunki voisi tehdä yksinasuvien oululaisten elämänlaadun parantamiseksi ja turvaamiseksi. Kysymykset ovat olennaisia ja tärkeitä, koska yksinasuvien määrä kasvaa koko ajan.

Olen vastannut näihin kysymyksiin neljällä keinolla:

  • Ensimmäinen keino liittyy asumiseen. Yksi tehokkaimmista tavoista pitää asumiskustannukset matalina on rakentaa lisää asuntoja sinne, missä ihmiset haluavat asua. Tällä hetkellä se tarkoittaa erityisesti Oulun keskustaa ja sen lähiympäristöä. Kun kysyntään vastataan, asumiskustannukset pysyvät kurissa.
  • Toinen keino on rakentaa autopaikkoja todellisen kysynnän perusteella: nyt monet autottomat joutuvat maksamaan pysäköinnistä kertyviä kustannuksia, vaikka eivät edes omista autoa.
  • Kolmas keino on kehittää joukkoliikennettä niin, että oman auton omistaminen ei ole välttämätöntä. Oulun kaupungin kohdalla se tarkoittaa erityisesti poikittaislinjojen kehittämistä.
  • Neljäs keino on erilaisten yhteiskäyttötilojen hyödyntäminen. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea, kuten esimerkiksi grilliä tai saunaa. Grillata voi Oulun kaupungin yleisillä grillauspaikoilla, ja tulevaisuudessa saunominen toivottavasti onnistuu Oulun rantasaunaseuran ylläpitämällä yleisellä saunalla. Lisäksi yhteiskäyttötiloilla on myös yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus.

Oulu tarvitsee lisää paikkoja satunnaisille kohtaamisille

Olemme verkostoituneempia kuin koskaan, mutta silti monet meistä tuntevat yksinäisyyttä. Kyseessä on vaiva, jonka jäljet ihmisen mielenterveyteen ja jaksamiseen voivat olla rujot.

Eräs keino vähentää yksinäisyyttä ja torjua sen synnyttämiä haittoja on rakentaa Oulua niin, että mahdollistamme ihmisten satunnaisia kohtaamisia. Tällaisia satunnaisia kohtaamisia mahdollistavia paikkoja voivat olla esimerkiksi grillipaikat, yleiset saunat ja muut julkiset yhteiskäyttötilat.

Viime juhannuksena minä ja ystäväni päätimme viettää kaupunkijuhannusta Meri-Toppilan yleisellä grillipaikalla. Sää oli kaunis ja maisemat upeat. Koska kyseessä oli julkinen grillipaikka, osasimme varautua siihen, että meidän täytyy jakaa sama tila muiden kaupunkilaisten kanssa.

Arviomme osui oikeaan, ja grillipaikalle tuli myös muita kaupunkilaisia viettämään juhannusta. Heidän läsnäolonsa toi meidän kaikkien iltaan uuden ulottuvuuden. Muut oululaiset osoittautuivat niin mukaviksi, että tarjosimme heille ruokiamme. He toimivat vastavuoroisesti samoin.

Nuotion ympärille oli kokoontunut ihmiskirjo, johon en todennäköisesti olisi tutustunut ilman grillipaikan luomaa mahdollisuutta matalan kynnyksen kanssakäymiseen. Sain tilaisuuden tutustua oululaisiin, joita en välttämättä olisi arjessani muuten kohdannut.

Toisin sanoen yksinäisyyden torjumisen lisäksi satunnaisia kohtaamisia mahdollistavilla paikoilla ja tiloilla on myös yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tuottava merkitys. Siitä hyötyvät myös ne, jotka eivät koe itseään yksinäisiksi.

Julkiset yhteiskäyttötilat eivät tietysti hävitä yksinäisyyttä kokonaan, mutta jokainen askel yhteisöllisempään suuntaan on ottamisen arvoinen. Yhä yksilökeskeisemmässä maailmassa on hyvä olla matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua toisiimme.