Tasa-arvoinen laki lisää avioliiton arvostusta

(Julkaistu Rauhan Tervehdyksessä 2.9.2010)

Paavo Vasala kirjoitti Rauhan Tervehdyksen edellisessä numerossa, ettei kirkkoa saa pakottaa vihkimään homoja. Tietääkseni kukaan ei ole pakottamassakaan. Voidaan tietysti keskustella siitä, pitäisikö julkisoikeudellisten ja verovaroin tuettujen yhdistysten toimia yhdenvertaisesti kaikkia ihmisiä kohtaan. Kirkon sisäisistä asioista päättävät kuitenkin sen omat toimijat – eivät poliitikot.

Vasala tarttuu siihen, että käsite sukupuolineutraali on outo. En lähde käymään keskustelua sukupuolen moninaisuudesta, vaan totean ainoastaan, että sukupuolineutraalius on varsin yleistä ja tavoiteltavaa lainsäädännössä. Esimerkiksi Suomessa äänioikeus ei riipu kansalaisen sukupuolesta.

Jos termi sukupuolineutraali avioliittolaki hämmentää liikaa, voi käyttöön ottaa termin tasa-arvoinen avioliittolaki. Toisin kuin Vasala kirjoittaa, parisuhdelaki ei takaa samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin avioliittolaki. Hän kuitenkin mainitsee adoptio-oikeuden, mutta jättää mainitsematta oikeuden yhteiseen sukunimeen. Sukunimen voi toki yrittää vaihtaa maistraatissa, mutta se maksaa.

Suurin merkitys tasa-arvoisella avioliittolailla on kuitenkin symbolinen – valtion täytyy kohdella kaikkia sen jäseniään tasa-arvoisesti lain edessä. Tämä on vakiintunut käytäntö sivistyneissä maissa.

Lisäksi minun on henkilökohtaisesti vaikea ymmärtää, miten avioliiton arvostusta voi heikentää se, että useammat ihmiset haluavat kuulua sen piiriin.

Janne Hakkarainen
puheenjohtaja
Oulun vihreät nuoret ry

Haluan kuitenkin kehottaa kaikkia vihreästi ajattelevia seurakuntalaisia lähtemään ehdolle seurakuntavaaleihin. Tähän on muutamia syitä.

Ensinnäkin Suomen seurakunnat hallinnoivat merkittäviä maa-alueita. Seurakunnilla on suuri rooli luonnon virkistyskäytössä ja sen monimuotoisuuden suojelussa. Seurakunnista käsin on mahdollista lisätä suojelualueiden määrää – tätä näkökulmaa ei saa väheksyä.

Seurakunnat omistavat Suomen metsäalasta noin 0,7 prosenttia. Koko Suomessa metsämaasta on tiukasti suojeltu noin 4,5 prosenttia. Näistä alueista suuri osa sijaitsee Lapissa, kun taas eteläisessä Suomessa suojeluprosentti voi olla paikoitellen jopa alle yhden prosentin.

On tärkeää, että seurakuntien erilaisissa hallintoelimissä on mukana ihmisiä, jotka pitävät luonnonsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjumista merkittävinä asioina.

Toinen hyvä syy asettua ehdolle kirkollisvaaleissa ovat arvokysymykset. Kirkossa on paljon toimijoita, joilla tuntuu olevan jotain hampaankolossa esimerkiksi naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suhteen.

Kuulinkin heinäkuussa Marja-Sisko Aallolta, ettei Oulun seurakuntayhtymä päästänyt sateenkaarikansaa North Priden aikana sellaiseen kirkolliseen tilaan, jossa messun järjestäminen olisi ollut mahdollista. Tästä syystä järjestettiinkin sateenkaarihartaus. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sateenkaariväeltä evättiin mahdollisuus ehtoolliseen mikä käsitykseni mukaan lienee vakaumuksellisille kristityille merkittävä asia. Ehtoollista ei nimittäin voi jakaa missä tahansa kiinteistössä.

Toisin sanoen: jos olet vihreästi ajatteleva seurakuntalainen, toivon, että lähdet ehdolle näissä vaaleissa. Passiivinen jäsenyys seurakunnassa on mielestäni turhaa, jos ei usko kristinuskon perusoppeihin tai jaa kirkon käsitystä arvokysymyksissä. Tällöin seurakunnan jäsenyyden mielekkyyttä kannattaa vakavasti pohtia.

Jos haluat tuomita nämä rikokset, suosittelen erityisesti liittymistä Setaan. Lisäksi Oulun Seta järjestää 22.-25.7. North Pride -tapahtuman: osallistuminen lauantaina 24.7. järjestettävään kulkueeseen on näkyvä ja väkevä kannanotto ihmisten eriarvoisuutta vastaan.

Koska aihe on ajankohtainen, päätin kantaa korteni kekoon. Kokoomuksen Henri Heikkinen väitti sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajia suvaitsemattomaksi Kalevan mielipidepalstalla 8.7. Kirjoitin vastineen, jonka liitän tähän alle. Koska kysymys on tärkeästä ihmisoikeusasiasta, päätin yrittää laittaa itseni likoon parhaani mukaan. Ymmärtääkseni Heikkinen kannattaa jonkinlaista tasa-arvoista avioliittolainsäädäntöä, mutta alkuperäinen kirjoitus nimenomaan kritisoi lain kannattajia.

Vain koirat rekisteröidään, parisuhdetta ei

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 10.7.2010.)

Henri Heikkinen kritisoi (Kaleva 8.7./Lukijan sivu) sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajia väittäen, ettemme hyväksy ihmisiä, jotka kokevat avioliiton uskonnollisen vakaumuksensa perusteella nimenomaan miehen ja naisen väliseksi liitoksi.

Tämä ei pidä paikkaansa.

Sukupuolineutraali avioliittolaki tarkoittaa, että kaksi henkilöä sukupuolestaan riippumatta voivat solmia keskenään avioliiton.

Tällä hetkellä kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voivat rekisteröidä parisuhteen, mikä ei kuitenkaan lainsäädännöllisesti takaa samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin avioliitto.

Yhteiskunta asettaa täten erilaiset parisuhteet eriarvoisiksi, mikä tuo elävästi mieleen Yhdysvaltain muinaisen rotuerottelun.

Maallinen avioliitto täytyy ymmärtää yhteiskunnallisena sopimuksena, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, kuka kirkon opin tai yksittäisen ihmisen uskonnollisen kokemuksen mukaan on solminut pyhän avioliiton Jumalan silmien alla.

Yhteiskunnan täytyy kohdella kaikkia sen jäseniä tasa-arvoisesti. Jos kirkon viimeiset kytkökset valtioon puretaan – kuten esimerkiksi julkisoikeudellisen yhteisön asema ja osuus yhteisöverosta – saa kirkko toimia mielestäni parhaalla näkemällään tavalla.

Juridista valtaa ei kuitenkaan saa luovuttaa taholle, joka käyttää sitä syrjivästi.

Toisin kuin Heikkistä, sukupuolineutraali avioliittolaki koskettaa minua henkilökohtaisesti.

Samana päivänä, jolloin kyseinen laki hyväksytään eduskunnassa, tunnen itseni viimeinkin yhdenvertaiseksi Suomen kansalaiseksi muiden joukossa.

Minä en halua rekisteröidä parisuhdettani samalla tavalla kuin koirat rekisteröidään.

Janne Hakkarainen
puheenjohtaja
Oulun vihreät nuoret ry

Huomasin tänään, että uuden Oulun nopeimman takinkääntäjän palkinto lähtee Haukiputaalle, keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperälle:

Mirja Vehkaperä, 24.4.2010:

“En tule jälkikäteen arvostelemaan monikuntaliitoksen tulevaisuudesta. En tule myöskään osallistumaan sen rakentamiseen, koska olin liitosta vastaan. Haukiputaalta yhteistyöhön osallistuu jatkossa neljä valtuutettua, jotka valitaan yhteishallitukseen. Heille toivotan mitä parasta menestystä.“

Mirja Vehkaperä, 29.6.2010:

“Kesätauko kunnan luottamustyöstä tulee varmasti tarpeeseen. On aika hengähtää hetkeksi, ennen kuin hihat kääritään ylös uutta Oulua rakentamaan.“

Minä kannatin monikuntaliitosta. Johdonmukaisesti kannatan sitä yhä – en ole oikein koskaan ymmärtänyt poliittista takinkääntämistä ilman perusteluja. Liitos tarjoaa muun muassa loistavat mahdollisuudet seudullisen joukkoliikenteen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen.

Aikalisä ydinvoimapäätökselle

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 22.06.2010)

Alpo Isomäki kritisoi vihreitä mankala-mallin laillisuuden selvityttämisestä EU:n komissiolla (Lukijan sivu 17.6.). Selvitysten ja valmistelun kritisointi onkin tyypillistä ydinvoiman kiirehtijöille.

Heinäkuun alussa äänestykseen tulevien ydinvoimalupien valmisteluprosessi on ollut hätäinen ja täynnä epäselvyyksiä.

Ydinvoimalat halutaan runnoa läpi liian kiireisellä aikataululla.

Kansanedustajien kesätaukoa siirretään kolmatta kertaa eduskunnan historiassa vain, jotta edustajat joutuisivat tekemään puutteellisin tiedoin yli tuhansien vuosien päähän vaikuttavan päätöksen.

Esimerkiksi tästä syystä eduskunnan ympäristövaliokunta otti lupiin kielteisen kannan.

Ylimääräisen ydinvoiman valmisteluprosessi kerää kritiikkiä niin ydinvoiman vastustajilta kuin sen kannattajiltakin – eikä ihme.

Elinkeinoministeriön sähkönkulutusennusteita on vanhan teollisuuden toimesta muunneltu osoittamaan tarvetta kahdelle uudelle reaktorille, vaikka virkamiehet ovat todenneet tarvetta olevan korkeintaan yhdelle.

Ydinvoimalupia valmistellut ylin virkamies on todettu jääviksi johtuen kytköksistä toiseen luvanhakijaan, Fennovoimaan. Lisäksi EU:n komissio vaatii nyt Suomea perustelemaan, miksi mankala-periaate – jolle teollisuuden hyöty ydinvoimasta perustuu – ei muka olisi osinkoverotuksen kiertämistä.

Kansalaisilla on oikeus odottaa päätösten takana olevan kestäviä perusteluja, erityisesti näin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa tapauksissa.

Prosessin aikataulu on selkeästi ollut liian kireä, eikä kaikkia päätöksen vaikutuksia ole ehditty pohtia riittävän perusteellisesti. Alle kahdessa viikossa asiaan tuskin tulee muutosta, ja siksi ydinvoimapäätökseen on otettava aikalisä. Parasta olisi palauttaa molemmat luvat uuteen valmisteluun.

Janne Hakkarainen
puheenjohtaja
Oulun vihreät nuoret ry

Puhuitte tiistaina 1.6. Oulussa järjestetyssä Suomen Keskustan puheenjohtajapaneelissa siitä, kuinka kristillis-siveellisten arvojen opettamista tulisi lisätä koulujen tunnustuksellisessa uskonnonopetuksessa.

Vaikka olen tästäkin asiasta eri mieltä kanssanne, toivon kuitenkin, että toimisitte johdonmukaisesti ja jalkauttaisitte kristillis-siveellisiä arvoja sekä omaanne että puolueenne toimintaan.

Mainitsen muutaman esimerkin.

Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen. (Kol. 3:9–10)

Älä  levitä  perättömiä  huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen. Älä eksy joukon mukana tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta enemmistön mielen mukaiseksi. (2. Moos. 23:1–2)

Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos. (Sananl. 14:8)

Olette uskotelleet sekä eduskunnalle että koko Suomelle, että tulette ehdottamaan lupaa 0-1 uudelle ydinvoimalalle. Esititte kuitenkin kahta. Naiiveimmat meistä uskoivat teitä.

Teidän mielestänne on vitsi, että valtioneuvoston jäsen puhuu toista ja tekee toista – toisin sanoen valehtelee.

Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkulutusarviota on hinattu ylöspäin metsäteollisuuslobbareiden toiveiden mukaisesti.

Tässä yhteydessä on myös mainittava, että useat keskustalaiset kansanedustajat jättivät puutteellisen vaalirahoitusilmoituksen eduskuntavaalien jälkeen. Uusia vaalirahoituskäänteitä paljastuu yhä enemmän. Suomen Keskustan toiminta vaalirahoitusasioissa on ollut suorastaan törkeää, vaikka muutkaan vanhat puolueet eivät ansaitse papukaijamerkkiä suorituksistaan.

Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia. (Sananl. 15:22)

Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan. (Sananl. 19:2)

Ydinvoimapäätösten käsittelyaikataulu on poikkeuksellisen nopea. Eduskunta on aiemmin kokoontunut heinäkuussa vain kriisitilanteissa. Lisäksi vuonna 2005 hyväksytty ydinvastuulaki tulee saattaa asetuksella voimaan ennen kuin ydinvoimaluvista tehdään päätöksiä. Vai pelkäävätkö ydinvoiman kannattajat häviävänsä eduskunnassa, jos kansanedustajilla on riittävästi aikaa perehtyä asiaan?

Kannattaa myös muistaa, että into rakentaa Olkiluoto 3 oli suuri, mutta päivä päivältä käy selvemmäksi, että taito on vähäinen.

Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää. (Sananl. 9:12)

Suomen Keskusta halventaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa liittämällä puolueen jäseniksi ihmisiä vasten heidän omaa tahtoaan ja tietämystään. Raamattu kertoo pilkkaajien jäävän lopulta yksin.

Tämä juolahti mieleeni, kun eräs ystäväni kertoi minulle seuraavasta videosta, jota luulin ensinäkemältä parodiaksi. Parodiana video voisi ollakin hauska:

Tiesin kuitenkin, että Ugandassa homoseksuaalisuudesta voidaan langettaa 14 vuoden vankeustuomio ja että kuolemantuomiotakin on väläytelty yhdysvaltalaisten saarnaajien kannustamana – kauan eläköön lähimmäisenrakkaus! Näyttääkin vahvasti siltä, ettei kysymyksessä ole parodia.

Pakko tosin myöntää, että ugandalaisilla antihomoaktivisteilla on erityisen värikäs käsitys homoseksistä – tällainen “asiantuntemus“ vaatii jo kohtalaista harrastuneisuutta aihetta kohtaan. Homofobiasta on muuten tehty eräässä yhdysvaltalaisessa yliopistossa mielenkiintoinen tutkimus – abstraktin voi lukea täällä.

Tähän kirjoitukseen minut kuitenkin innoitti tämänpäiväisessä Kalevassa oleva Anni Viitasaaren mielipidekirjoitus, jossa esitetään ydinjätteiden avosijoitusta kustannussäästöjen vuoksi.

“Ydinjätteiden avosijoitus toisi kustannussäästöjä. Posiva voisi käyttää säästyneet rahat tutkimus- ja kehitystyöhön. Nyt liika varovaisuus estää ottamasta käyttöön edullista järkivaihtoehtoa.

Kaatopaikka on yksi jätteiden avosijoitustapa. Myös ydinjätteen kierrätys saadaan järjestymään. Hallitus voi päättää ydinjätteen avosijoituksesta jo tämän vuoden aikana, jos poliittista tahtoa löytyy.“

Minulla ei ole tohtorintutkintoa teoreettisesta fysiikasta, mutta ajatus kuulostaa pelottavalta. Toisaalta loppusijoitusongelmaa ei ole muutenkaan pystytty vielä ratkaisemaan, joten ilmeisesti kaikki ideat täytyy käydä läpi. Voi myös olla, että suhtaudun erityisen kyynisesti ydinjätteeseen, joka on kuitenkin hyytävän vaarallista täältä ikuisuuteen. Vai onko tämä parodiaa?

Viime viikolla Heikki Metsänheimo kirjoitti Vihreässä Langassa, että vihreiden tulisi luopua homo-, lesbo- ja ateistipuolueen vakavasta saastetahrasta. Onneksi eräs ystäväni oli jo ennakkovaroittanut minua tekstistä, joten en onnistunut yskäisemään lounastani lehdelle.

Kirjoitus sisälsi tuikitavallista uskonnollista homofobiaa, mutta ongelmalliseksi tilanteen teki se, että sen saattoi tulkita Oulun vihreät ry:n kannanotoksi. Näin ei kuitenkaan ole. Minä ja muut paikalliset vihreiden jäsenjärjestöjen puheenjohtajat lähetimme Metsänheimon kirjoitukseen vastineen, jonka liitän tähän alle. Se puhunee puolestaan.

Jäähyväiset suvaitsemattomuudelle

(Julkaistu Vihreässä Langassa 14.5.2010)

Heikki Metsänheimo kirjoitti Vihreässä Langassa (VL 7.5.), että vihreiden ei kannata kantaa kilvessään homo-, lesbo- ja ateistipuolueen vakavaa saastetahraa. Hänen mielestään samaa sukupuolta oleville pareille ei saa ajaa samoja oikeuksia kuin eri sukupuolta oleville.

Metsänheimon mielipidetekstin allekirjoituksen voi tulkita siten, että hänellä olisi valtuus allekirjoittaa Oulun vihreät ry:n kannanottoja.

Häntä ei ole virallisesti hyväksytty yhdistyksen jäseneksi.

Me allekirjoittaneet oulunseutulaiset haluamme korostaa, että olemme Metsänheimon kanssa täysin eri linjoilla. Mielestämme hänen kirjoituksensa on loukkaava.

Vihreiden periaateohjelman mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus vapaaseen elämään ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään ja sukupuolen ilmaisutavasta riippumatta. Periaateohjelman mukaan avioliittolain tulee olla sukupuolineutraali.

Periaateohjelman mukaan väärän suvaitsevaisuuden nimissä ei tule hyväksyä ihmisoikeuksien loukkaamista, ja kaikilta tulee vaatia yhtälaista muiden arvostamista. Me allekirjoittaneet yhdistystemme puheenjohtajat haluamme painottaa, ettei Oulun seudulla toimita puolueen periaateohjelman vastaisesti.

Metsänheimo esittää, että luopumalla tärkeästä osasta yhdenvertaisuuspolitiikkaamme voisimme tavoittaa useampia vanhoillislestadiolaisia äänestäjiä. Tämä saattaa pitää paikkansa, mutta mielestämme vihreää politiikkaa ei tule tehdä kylmästi laskelmoiden ja tärkeistä perusarvoista opportunistisesti luopuen.

Paula Pohjanrinne
puheenjohtaja
Oulun vaalipiirin Vihreät ry

Markku Hahto
puheenjohtaja
Oulun Vihreät ry

Janne Hakkarainen
puheenjohtaja
Oulun vihreät nuoret ry

Satu Haapanen
puheenjohtaja
Oulun seudun Vihreät naiset ry

Kestävän yhdyskuntarakenteen merkitystä päästöjen vähentämisessä ei saakaan väheksyä. Onnistuneesta kaavoituksesta ja yhdyskuntarakenteesta nauttii ilmaston lisäksi myös kuntalainen: ylimääräinen sukkulointi kodin, työpaikan, koulun ja palveluiden välillä tuskin kuuluu kenenkään erityisnautintoihin.

Eheä yhdyskuntarakenne olikin yksi pääteemoistani viime kunnallisvaaleissa.

Ilmasto- ja päästökysymysten lisäksi olisi minun mielestäni yksinkertaisesti mukavaa, jos Oulussa ja Oulun seudulla voisi järkevästi liikkua joukkoliikenteen avulla. Oulun joukkoliikenteen tila on toisaalta jo oma murheenkryyninsä itsessään. Atte Niemelä on pukenut ajatuksensa Oulun yhdyskuntarakenteesta Kalevan Väliääniä-blogissa tavalla, jota parempaa en ole vielä keksinyt:

“En väitä tietäväni, kuinka kaupunkimme keskusta rakennetaan ekologiseksi ja opiskelijaystävälliseksi, miellyttäviä asuntoja tarjoavaksi urbaanikeitaaksi. Tiedän kuitenkin, että olisi hyvä aloittaa siitä, ettei kehityskohteita jatkossa enää päätetä valtuustoryhmien kesäjuhlien jatkoilla lasauttamalla 2 promillen humalassa haulikolla Oulun karttaan.“

Yhdyskuntarakennevalinnat ovat asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen. Valinnat vaikuttavat sekä liikennetarpeeseen ylipäänsä että kulkuvälinevalintoihin – tämä on aika yksiselitteistä. Valinnoilla on kuitenkin vaikutusta myös esimerkiksi siihen, mihin lämmitysratkaisuun erilaisissa kiinteistöissä päädytään. Ilmaston kannalta on ratkaisevaa, päädytäänkö lämmitysvalinnassa sähköön vai kaukolämpöön. Kaukolämpö on eheän taajama-alueen vaihtoehto. Uutta asutusta suunniteltaessa kannattaa ohjata rakentaminen nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Peltomarketit ja muut yhdyskuntarakennetta hajottavat ratkaisut lisäävät päästöjä päättömän paljon. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, jotka kuitenkin vaikuttavat unohtuvan helposti.

Tutustuimme myös Kempeleen ekokortteliin. Sen tarkoituksena on minimoida energiankulutus ja tuottaa kaikki tarvitsemansa energia paikallisesti uusiutuvalla energialla. Kortteli on täysin irrallaan valtakunnallisesti sähköverkosta ja energia tuotetaan puuhakkeen ja tuulen avulla. Jään mielenkiinnolla seuraamaan ekokorttelin kehitystä. Hankkeen vastustajiksi mainittiin muun muassa metsä- ja energiateollisuus: metsäteollisuus haluaa, että puuta käytetään vain sellun tekemiseen ja energiayhtiöt vastustavat syöttötariffeja sähkön hinnoittelun vuoksi.

Lopuksi minä, Oras ja Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja Paula Pohjanrinne kävimme syömässä mainiot kasvisannokset Taste of India -ravintolassa. Junaan kiirehtivä kansanedustaja tyhjensi linssimakhonikulhon vajaassa varttitunnissa ilman, että se edes näytti ahmimiselta. Minä ja Paula olimme mutustelleet annoksistamme tähän mennessä vasta puolet. Ilmeisesti kiire opettaa.