(Julkaistu Forum24:ssa 9.2.2016)

Tutustuin taannoin yhdysvaltalaisen kaupunkitutkija Richard Floridan ajatuksiin kaupunkiseutujen elinvoimaisuudesta. Maailmalla hän on erityisen tunnettu luomastaan luovan luokan käsitteestä ja niin sanotusta gay-indeksistä.

Florida on löytänyt vahvan korrelaation luovan talouden menestyksen ja seksuaalivähemmistöjen alakulttuurin kukoistuksen välillä. On tärkeää huomata, että luovan talouden menestyksen korrelaatio ei liity yksilöiden seksuaaliseen suuntautumiseen, vaan yhteisön suvaitsevaisuuteen.

Ajatus sopii myös kaupunkilaisjärkeen. Sellaisilla paikkakunnilla, joilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset uskaltavat olla avoimesti sellaisia kuin ovat, vallitsee todennäköisesti ilmapiiri, jossa erilaisia tai totutusta poikkeavia ajatuksia ei lytätä heti alkumetreillä. Sellainen ilmapiiri luo uudenlaisia liiketoimintamalleja, työpaikkoja ja hyvinvointia meille kaikille.

Tällaisen ilmapiirin luominen edellyttää toimenpiteitä niin viranomaisilta, yrityksiltä kuin yksilöiltäkin. Julkisen vallan on syytä turvata riittävät resurssit tehokkaaseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Yritysten kannattaa miettiä, miten henkilöstön monimuotoisuus huomioidaan, jos se haluaa edistää työntekijöidensä työhyvinvointia. Yksilöt voivat edistää parempaa asenneilmapiiriä tutkailemalla omaa käyttäytymistään ja kehittämällä sitä, jos he huomaavat siinä epäkohtia.

Suvaitsevaisuudella, avoimuudella ja avarakatseisuudella voidaan siis synnyttää taloudellista hyvinvointia ja elinvoimaa. Niillä voidaan synnyttää myös säästöjä.

Jos luomme työpaikoille hyvinvoivan työskentelyilmapiirin, jossa jokainen voi vapaasti olla oma itsensä taustoistaan riippumatta, työn tekemisen mielekkyys ja laatu paranevat olennaisesti. Tämä ilmenee työn hedelmissä, jotka voidaan poimia säästyneinä rahoina ja resursseina. Henkisesti hyvinvoiva työntekijä sairastaa vähemmän.

Työpaikoissa, joissa ihmisten monimuotoisuus koetaan mieluummin lattiana, jolta ponnistaa, eikä kattona, johon törmätä, syntyy enemmän tulosta ja mikä tärkeintä, työntekijää kohdellaan ihmisarvoisesti.

Ihminen voidaan saada tuntemaan olonsa hyvin tukalaksi ikänsä, ihonvärinsä, seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautumisensa, vammaisuutensa, uskontonsa tai kielensä vuoksi, vaikka minkäänlaista lakia tai asetusta ei rikottaisikaan.

Pohjois-Suomella, Oulun kaupungilla tai sen yrityksillä ei ole varaa menettää osaavia työntekijöitä etelän suurille kaupungeille vain siksi, ettemme osaa ottaa toisiamme paremmin huomioon. Kaupunkien välisessä kilpailussa myös edellä mainitut näkökulmat ja houkuttelevuustekijät kannattaa huomioida.