Vastaus on yksinkertainen: eroa kirkosta. Suomessa edes sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu, puhumattakaan muista vähemmistöryhmistä. Suurin syy tähän on patriarkaalinen yhteiskunta, jota muun muassa kirkko on arvoineen ylläpitämässä. Minun mielestäni esimerkiksi vanhemmuuden kustannusten jakaminen molempien vanhempien kesken ei ole utopistinen ajatus, mutta asia ei ole vieläkään toteutunut. Muutoksia lainsäädännössä tarvitaan, mutta asenneilmapiirin muuttuminen on sitä ennen välttämätöntä. Lisäksi seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoisten oikeuksien merkittävimmät vastustajat löytyvät kirkon arvokonservatiivisesta siivestä. Armoa ja rakkautta korostavat hartaat uskovaiset olivat heittämässä ihmisten päälle suolaa Helsingin maistraatin edustalla, kun Suomen ensimmäiset samaa sukupuolta olevat pariskunnat rekisteröivät parisuhteensa. Tämä kertoo mielestäni paljon.
Samalla voidaan mainita myös maailmankatsomuksien tasa-arvo. Ei ole mitään syytä siihen, että valtiovalta korottaa evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon ylitse muiden. Lisäksi molemmat edellä mainitut kirkot ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, jolloin niiden voisi olettaa noudattavan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Jos ne eivät olisi julkisoikeudellisia yhteisöjä ja eivät nauttisi yhteisöveroa, saisivat kirkot tehdä minun puolestani mitä lystäävät. Koen erinomaisen ristiriitaiseksi sen, että 16-vuotiaan ajatellaan olemaan tarpeeksi kypsä äänestämään kirkollisvaaleissa, mutta vasta 18-vuotias voi erota ilman huoltajan suostumusta.
Mielestäni paras syy kuulua kirkkoon on sen harjoittama avustustoiminta. Diakonian osuus kirkon menoista on kuitenkin vain noin kymmenen prosentin luokkaa, minkä vuoksi itse tuen mieluummin sellaisia avustusjärjestöjä, joiden ensisijaisena ja nimenomaisena tarkoituksena on avustustyö ja joiden taustalla ei ole sellaista maailmankatsomusta, jonka asiasisältöä koe omakseni.
Kirkosta eroaminen on yksinkertaista. Eroamalla tämän vuoden loppuun mennessä lisäksi säästät kirkollisveron. Verokortit painetaan marraskuun lopulla, joten eroamalla nyt verokorttiin ei merkitä veroa maksettavaksi ensi vuonna. Jos vero on merkitty, saa sen takaisin palautuksina. Rahan ei kuitenkaan mielestäni pitäisi olla tärkein eroamisperuste, vaan oma maailmankatsomus ja arvot.
Eri asia tietysti on, jos uskoo niin kuin kirkko opettaa ja on samaa mieltä sen arvolinjojen kanssa. Tällöin kuuluminen kirkkoon on mielestäni perusteltua.
