Paluumatkalla Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittokokouksesta Ouluun kirjoitin Pekka Penin kanssa mielipidekirjoituksen otsikon mukaisesta aiheesta. Kaleva on julkaissut sen tänään. Ajatus syntyi alun perin siten, että eräs vanhempi palvelutalon asukas puhui minulle aiheesta alkuvuonna. Lisäksi olen kuullut alalla työskentelevien henkilöiden ajatuksia asiasta muutamaan otteeseen. Kysymys on tärkeästä, intiimistä ja myös kipeästä aiheesta, jota ei saa vaientaa. Liitän mielipidekirjoituksen tähän alle:

Palvelutaloihin paikkoja petipuuhiin

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 23.11.2009)

Ikääntyneiden ihmisten intiimeistä iloista ei paljoa puhuta. Ei, vaikka varmasti pitäisi. Seksuaalisuushan on olennainen osa jokaista ihmistä aina kehdosta hautaan.

Mitä varttuneemman väen sukupuoliseen kanssakäymiseen tulee, on tähän mennessä keskusteltu lähinnä siitä, että pariskunnat on sijoitettava samoihin palvelutaloihin. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta pelkkä saman katon alla asuminen ei kuitenkaan riitä. Myös elämänsä ehtoopuolelle ehtineillä tulisi olla oikeus elää mahdollisimman täysipainoista elämää, johon luonnollisena osana ja ilona kuuluu seksuaalinen kanssakäyminen.

Näihin intiimeihin hetkiin ei kuitenkaan juuri tilaisuuksia tarjoilla. Elämänsä yhteiskuntamme hyväksi antaneet ansaitsevat kunnioitusta, eivätkä suinkaan lokeroa loukosta loppusijoituspaikakseen, kun eivät ymmärtäneet kuolla pois heti eläköidyttyään. Valitettavasti arki on karua ja ankeaa. Vaikka monet asiat hoidettaisiin hyvin, yksityisyyden puute saattaa estää eväät onnellisuuteen.

Kuten aiemmin mainitsimme, on pariskuntien saatava asua yhdessä palvelutaloissakin. Täytyy kuitenkin muistaa, että rakkaus voi roihahtaa kypsässäkin iässä, kun sydämen valittu kohdataan vaikkapa palvelutalon käytävillä. Näissä iloisissa elämän käänteissä on suotava mahdollisuus seurusteluun ja myös ”yhteen muuttamiseen”.

Käytännön toimenpiteinä vaadimmekin, että yksityisyyden lisäämiseksi palvelutalojen asukkailla tulee aina olla mahdollisuus huoneeseen, jossa on lukollinen ovi – kuitenkin niin, että esimerkiksi hätätapauksissa henkilökunta saa oven avattua. Myös parisängyn sijoittaminen huoneeseen on oltava pyydettäessä mahdollista.

Ikääntyneenä varmasti jokainen meistä toivoo osakseen ihmisarvoista kohtelua, ja varmaa on, että ennemmin tai myöhemmin useimmat meistä kohtaavat sen hetken, jolloin tarvitsemme apua arjesta selviämiseen. Kuitenkin haluamme olla silloin onnellisia. Suokaamme tämä oikeus onneen nyt niille, jotka elävät tuota vaihetta tällä hetkellä!

Janne Hakkarainen
Pekka Peni
Oulun vihreät nuoret ry

Palvelutaloihin paikkoja petipuuhiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *