Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen vieraili Kempeleessä puhumassa yhdyskuntarakenteen vaikutuksesta ilmastoon. Hänen mukaansa onnistuneilla yhdyskuntarakenne- ja kaavoitusvalinnoilla ilmastopäästöjä voi seututasolla leikata kymmenestä prosentista ylöspäin ja asuntoaluetasolla viidestäkymmenestä prosentista ylöspäin, joten kysymyksessä ei ole aivan vähäpätöinen asia.
Kestävän yhdyskuntarakenteen merkitystä päästöjen vähentämisessä ei saakaan väheksyä. Onnistuneesta kaavoituksesta ja yhdyskuntarakenteesta nauttii ilmaston lisäksi myös kuntalainen: ylimääräinen sukkulointi kodin, työpaikan, koulun ja palveluiden välillä tuskin kuuluu kenenkään erityisnautintoihin.
Eheä yhdyskuntarakenne olikin yksi pääteemoistani viime kunnallisvaaleissa.
Ilmasto- ja päästökysymysten lisäksi olisi minun mielestäni yksinkertaisesti mukavaa, jos Oulussa ja Oulun seudulla voisi järkevästi liikkua joukkoliikenteen avulla. Oulun joukkoliikenteen tila on toisaalta jo oma murheenkryyninsä itsessään. Atte Niemelä on pukenut ajatuksensa Oulun yhdyskuntarakenteesta Kalevan Väliääniä-blogissa tavalla, jota parempaa en ole vielä keksinyt:
“En väitä tietäväni, kuinka kaupunkimme keskusta rakennetaan ekologiseksi ja opiskelijaystävälliseksi, miellyttäviä asuntoja tarjoavaksi urbaanikeitaaksi. Tiedän kuitenkin, että olisi hyvä aloittaa siitä, ettei kehityskohteita jatkossa enää päätetä valtuustoryhmien kesäjuhlien jatkoilla lasauttamalla 2 promillen humalassa haulikolla Oulun karttaan.“
Yhdyskuntarakennevalinnat ovat asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen. Valinnat vaikuttavat sekä liikennetarpeeseen ylipäänsä että kulkuvälinevalintoihin – tämä on aika yksiselitteistä. Valinnoilla on kuitenkin vaikutusta myös esimerkiksi siihen, mihin lämmitysratkaisuun erilaisissa kiinteistöissä päädytään. Ilmaston kannalta on ratkaisevaa, päädytäänkö lämmitysvalinnassa sähköön vai kaukolämpöön. Kaukolämpö on eheän taajama-alueen vaihtoehto. Uutta asutusta suunniteltaessa kannattaa ohjata rakentaminen nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Peltomarketit ja muut yhdyskuntarakennetta hajottavat ratkaisut lisäävät päästöjä päättömän paljon. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, jotka kuitenkin vaikuttavat unohtuvan helposti.
Tutustuimme myös Kempeleen ekokortteliin. Sen tarkoituksena on minimoida energiankulutus ja tuottaa kaikki tarvitsemansa energia paikallisesti uusiutuvalla energialla. Kortteli on täysin irrallaan valtakunnallisesti sähköverkosta ja energia tuotetaan puuhakkeen ja tuulen avulla. Jään mielenkiinnolla seuraamaan ekokorttelin kehitystä. Hankkeen vastustajiksi mainittiin muun muassa metsä- ja energiateollisuus: metsäteollisuus haluaa, että puuta käytetään vain sellun tekemiseen ja energiayhtiöt vastustavat syöttötariffeja sähkön hinnoittelun vuoksi.
Lopuksi minä, Oras ja Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja Paula Pohjanrinne kävimme syömässä mainiot kasvisannokset Taste of India -ravintolassa. Junaan kiirehtivä kansanedustaja tyhjensi linssimakhonikulhon vajaassa varttitunnissa ilman, että se edes näytti ahmimiselta. Minä ja Paula olimme mutustelleet annoksistamme tähän mennessä vasta puolet. Ilmeisesti kiire opettaa.
Hyvä kirjoitus. Kaukolämpö ei välttämättä ole ilmastoystävällistä. Millä tavalla lämpö putkiin tuotetaan, on se määräävä tekijä. Ainakin Oulussa turve on ykköslähde lämpöenergian tuotannossa.
Totta. Innostuin ajattelemaan asiaa valtakunnallisesti. Uusi Suomi on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin aiheesta: Näissä maakunnissa on vihrein kaukolämpö.
Toisaalta: Jos noudattaa lämmityskysymyksissä pienemmän pahan logiikkaa, turvevoimalla tuotettu kaukolämpö on (käsittääkseni hiukan) parempi vaihtoehto kuin turvevoimalla tuotettu sähkölämmitys. Vihreä vaihtoehto turve ei tietystikään ole. Biopolttoaineilla toteutettu kaukolämpö ja maalämpö olisivat paljon parempia vaihtoehtoja – energiansäästöä unohtamatta.