Mikä on pride ja miksi sellaista tarvitaan?

(Julkaistu Oulu Priden nettisivuilla 5.5.2018)

Pride-tapahtumien tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta, tehdä seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuutta näkyväksi ja antaa mahdollisuus voimaantumiseen. Pride-tapahtumia järjestetään ympäri maailman.

Pride-tapahtumien historia voidaan katsoa ulottuvan 1890-luvun Saksaan. Tohtori Magnus Hirschfeld oli ensimmäisiä homoseksuaalien julkisia puolustajia ja teki uraauurtavaa seksologista tutkimusta kansallissosialistien valtaannousuun saakka.

Nykyisen kaltaiset pride-tapahtumat ja -kulkueet juontavat juurensa Yhdysvalloista. Vuonna 1969 Stonewall Innin asiakkaat saivat tarpeekseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta poliisiväkivallasta ja aloittivat tapahtumasarjan, jonka historia tuntee Stonewallin mellakoina. Ensimmäiset pride-kulkueet juhlistivat Stonewallin mellakoiden vuosipäivää vuonna 1970.

Suomen kaltaisissa maissa pride ei ole enää ainoastaan poliittinen mielenilmaus, vaan myös sateenkaari-ihmisten ja heidän ystäviensä juhla, jossa iloitaan seksuaalisen ja sukupuolisuuden monimuotoisuudesta ja korostetaan, että jokainen on arvokas juuri sellaisena ainutlaatuisena yksilönä kuin on.

Vaikka paljon on jo saavutettu, pride-tapahtumat ovat yhä tarpeen. Suomessa seksuaali- ja sukupulivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on edennyt 2000-luvulla huimasti, mutta esimerkiksi translaki edellyttää pikaista päivittämistä. Myös asenteissa ja ennakkoluuloissa on korjattavaa. Lisäksi maailmassa on paljon valtioita, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuulumisesta rangaistaan ankarasti – osassa jopa kuolemantuomiolla.

Heinäkuussa pride palaa jälleen Ouluun. Tule mukaan puolustamaan yhdenvertaisuutta, juhlimaan monimuotoisuutta ja hankkimaan uusia ystäviä!

Vuoden 2017 poliittinen toimintakertomukseni on nyt julkaistu

Kun pääsin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012, päätin äänestäjien kuluttajansuojan ja avoimuuden lisäämiseksi kirjoittaa vuosittain poliittisen toimintakertomuksen, jossa käyn läpi keskeisimmät poliittiset tekoni, puheeni ja aloitteeni.

Olen aiemmin kirjoittanut poliittiset toimintakertomukset vuosilta 2013, 2014, 2015 ja 2016. Vuoden 2017 toimintakertomus löytyy täältä.

Puheeni rakentamattoman rakennuspaikan verosta 13.11.

Kannatan valtuutettu Tuija Pohjolan muutosesitystä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla olisi yhdyskuntarakennetta eheyttävä ja täydennysrakentamista vauhdittava kannustinvaikutus. Nämä molemmat ovat kaupungin näkökulmasta erittäin toivottuja tavoitteita.

Lisäksi vero toisi kaupungin kassaan lähes puoli miljoonaa euroa lisätuloja. Se olisi lähes puoli miljoonaa euroa vähemmän velkaa.

Talousjohtajan äskeisessä talousyhteenvedossa todettiin, että Oulussa kiinteistöverotuksen suhteellinen osuus kaupungin kokonaisverokertymästä on Suomen suurista kaupungeista kaikkein matalin.

Se tarkoittaa sitä, että verrokkikaupunkeihin nähden nostovaraa on – etenkin, kun nyt esitetään kerättäväksi rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroa, joka ei lainkaan nosta kenenkään asumiskustannuksia.

Päinvastoin: se jopa laskee niitä, jos rakentaminen sen ansiosta vauhdittuu ja asuntotarjonta lisääntyy.

Lähikunnista esimerkiksi Kempeleessä rakentamattoman rakennuspaikan vero on 4 prosenttia. Meillä 0.

Veron edellytyksenä on tietty kunnallistekninen valmius. Tämä valmius on luonnollisesti kustannettu verovaroin. Jo tämän vuoksi on perusteltua kannustaa rakentamaan rakentamattomia rakennuspaikkoja — tai myymään ne sellaisille toimijoille, jotka ne voivat ja haluavat rakentaa.

 

Vihreät esittää minua Sivakka-yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi

Huhtikuun kuntavaalit olivat menestys. Vihreät kasvatti paikkamääräänsä seitsemästä kymmeneen kaupunginvaltuutettuun, ja oma henkilökohtainen äänimääräni kasvoi 291 äänestä 370 ääneen. Kiitän luottamuksesta sekä itseni että vihreiden puolesta! Olen iloinen, että pääsen jatkamaan työtäni yhdenvertaisemman, ekologisemman ja hauskemman Oulun puolesta.

Välittömästi vaalien jälkeen aloitettiin puolueiden välinen luottamuspaikkajako. Aiempaa paremman menestyksemme ansiosta saimme paljon hyviä ja merkittäviä luottamushenkilöpaikkoja. Oulun vihreät kokoontui viime sunnuntaina päättämään puolueen sisäisestä luottamuspaikkajaosta.

Kokouksessa päätettiin minun osaltani, että vihreät esittää minua Sivakka-yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2018-2022. Olen hyvin kiitollinen saamastani luottamuksesta, koska kyseinen tehtävä on erittäin mielenkiintoinen, vastuullinen ja tärkeä! Sivakka-yhtymä on Oulun suurin vuokranantaja, ja konserni omistaa yli 8000 asuntoa eri puolilla kaupunkia.

Lauta- ja johtokuntien uudet luottamushenkilöt päätetään jo ensi kuun kaupunginvaltuuston kokouksessa, mutta kaupungin tytäryhtiöissä uudet luottamushenkilöt valitaan niiden seuraavissa yhtiökokouksissa. Sivakka-yhtymän seuraava yhtiökokous on vasta ensi keväänä.

Tekemistä minulla riittää jo ennen Sivakka-yhtymän hallituksen puheenjohtajuuden alkamistakin, koska kaupunginvaltuuston lisäksi toimin kesäkuusta alkaen seuraavat kaksi vuotta Jenni Pitkon henkilökohtaisena varajäsenenä Oulun kaupunginhallituksessa.

Odotan tulevia vuosia suurella mielenkiinnolla. Ei muuta kuin kädet saveen ja työhön!

Mukavat kaupungit menestyvät

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on huomenna. Silloin päätetään, mihin suuntaan Oulua kehitetään seuraavat neljä vuotta. Minun haaveeni on, että Oulusta saadaan vihreämpi, yhdenvertaisempi ja hauskempi kaupunki, jossa jokainen viihtyy.

Osmo Soininvaaran ja Mikko Särelän julkaisemassa pamfletissa Kaupunkien voitto läpikäydään niitä tekijöitä, jotka ovat luonteenomaisia menestyville kaupungeille. Nämä tekijät täytyy ottaa huomioon, kun tulevaisuuden Oulua rakennetaan.

Ensimmäinen tekijä on viihtyisä kaupunkiympäristö urbaaneine mukavuuksineen. On maailmanlaajuinen ilmiö, että yhä useammat ihmiset haluavat asua kaupunkien keskustoissa tai niiden lähistöllä. Sama trendi on havaittavissa myös Oulussa.

Meidän täytyy rakentaa kaupunkiamme niin, että yhä useammalla on mahdollisuus asua keskustassa tai sen lähistössä ilman, että siitä pitää maksaa kohtuuttomasti. Se edellyttää myös sitä, että panostamme enemmän joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn.

Toinen tekijä on kulttuurimyönteinen ilmapiiri. Se tuo kaupunkiimme lisää koulutettua, luovaa ja lahjakasta väkeä. Vaikka esimerkiksi Oulun kaupunginteatteri ei tuota suoraan taloudellista hyvinvointia, se houkuttelee kaupunkiimme väkeä, jotka tuottavat. On sanomattakin selvää, että kulttuurilla synnytämme henkistä hyvinvointia myös meille, jotka jo olemme oululaisia.

Kolmas tekijä on vapaamielinen ja suvaitsevainen ilmapiiri. Kaupunkitutkija Richard Florida on luonut niin sanotun gay index -käsitteen, jolla mitataan alueen taloudellisen menestyksen ja seksuaalivähemmistöjen alakulttuurin elinvoimaisuuden korrelaatiota.

Vaikka seksuaalivähemmistöjen alakulttuurin elinvoimaisuus ei itsessään tuota taloudellista hyvinvointia, se kertoo ilmapiiristä, jossa uskalletaan rohkeasti esittää uusia ideoita, jotka synnyttävät uusia innovaatioita ja sitä kautta työtä ja hyvinvointia. On sääli ja kaupunkimme tappio, jos ihmiset muuttavat Oulusta etelän suurempiin kaupunkeihin ahdasmieliseksi ja tunkkaiseksi koetun ilmapiirin vuoksi.

On erittäin todennäköistä, että tulevaisuudessa kaupunkien välinen kilpailu muuttuu yhä tiukemmaksi. Pidetään huolta siitä, että Oulu on Pohjois-Suomen veturi myös tulevina vuosikymmeninä!