Kansalaiset, hyvät ystävät!

Suomi ja suomalaiset juhlivat tänään maamme 98-vuotista itsenäisyyttä. Teillä on tänään erityinen syy juhlaan, koska vietätte itsenäisyyspäivää ensimmäistä kertaa Suomen kansalaisina. Minulla on suuri ilo ja kunnia päästä tuomaan Oulun kaupungin tervehdys juhlaanne.

Puhun aluksi siitä, mitä suomalaisuus minun mielestäni tarkoittaa. Aihe on laaja ja monimutkainen, koska suomalaisuutta on monenlaista. Minun näkemykseni on, että ei ole olemassa aitoa ja oikeaa tapaa olla suomalainen.

Aitoa ja oikeaa suomalaisuutta ei ole oikeastaan koskaan ollut olemassakaan. Se, mitä pidämme tänään suomalaisuutena, on syntynyt kansainvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Tuo vuorovaikutus jatkuu yhä ja muokkaa käsitystämme suomalaisuudesta myös tulevaisuudessa.

Suomen pitää olla sellainen maa, jossa jokaisen on hyvä elää.

Suomessa asuu erilaisia ihmisiä, ja monimuotoisuutemme on rikkaus ja voimavara. Olemme kaikki suomalaisia äidinkielestä, iästä, terveydestä, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vakaumuksesta, uskonnosta tai muusta sellaisesta riippumatta.

***

Kansalaiset, hyvät ystävät!

Koko maailma ja Suomi sen osana elävät juuri nyt haastavia aikoja.

Maailman johtajat ovat kokoontuneet Pariisin ilmastokokoukseen, jonka tavoitteena on laatia ilmastosopimus, joka tulisi voimaan vuonna 2020. Sen tarkoituksena on saada maailman valtiot ripeisiin toimiin ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten välttämiseksi.

Toivon todella, että sopimus saadaan syntymään. Emme ole koskaan olleet näin lähellä onnistumista. Jos kaikki menee hyvin, Pariisissa avataan ovi uuteen maailmaan, joka kamppailee yhdessä ilmastonmuutosta vastaan.

Toinen merkittävä haaste on meneillään oleva pakolaiskriisi.

Meillä suomalaisilla on moraalinen velvollisuus auttaa heitä, jotka joutuvat pakenemaan kotimaistaan sotaa, vainoa ja hätää. Verrattuna moneen muuhun maailman maahan me suomalaiset elämme yltäkylläisyydessä.

On ollut ilo huomata, miten moni on lähtenyt auttamaan turvapaikanhakijoita. Moni on lahjoittanut vaatteitaan tai antanut aikaansa vapaaehtoistoiminnalle, jotta saamme uudet tulijat osaksi yhteiskuntaamme alusta alkaen ja jotta he kokisivat olonsa tervetulleeksi.

Mainitsen muutaman esimerkin, jotka ovat ilahduttaneet minua paljon.

Oulu on Suomen paras pyöräilykaupunki, minkä vuoksi on ollut mukavaa huomata, kuinka suomalaiset yhteistyössä turvapaikanhakijoiden kanssa ovat kunnostaneet vanhoja polkupyöriä turvapaikanhakijoille.

Monet ovat ryhtyneet opettamaan turvapaikanhakijoille suomen kieltä. Samalla he ovat itse oppineet muista kulttuureista ja tavoista elää. Lisäksi heidän vuorovaikutustaitonsa ovat parantuneet.

Pakolaiskriisi on synnyttänyt Suomessa myös ikävää vastakkainasettelua. Rasismista on tullut entistä näkyvämpää. Meidän täytyy purkaa vastakkainasettelua jakamalla asiallista tietoa ja hälventämällä ennakkoluuloja.

Ennakkoluulot perustuvat pelkoon, ja meidän täytyy pystyä vähentämään sitä. Kansainvälisyys, avoimuus ja niiden mukana tuomat uudet ihmiset eivät ole uhka. Näen asian pikemminkin päinvastoin: sulkeutuneisuus ja sisäänpäin kääntyneisyys ovat minun mielestäni oikeita uhkia, jotka meidän on syytä torjua.

Suomen täytyy lisäksi olla mukana vaikuttamassa kansainvälisillä areenoilla siihen, että pakolaiskriisin alkuperäiset syyt saadaan ratkaistua.

***

Kansalaiset, hyvät ystävät!

Haasteista huolimatta meillä on mahdollisuus ylläpitää ja rakentaa sellaista Suomea, jossa voimme yhdessä etsiä ratkaisuja ja keinoja näiden haasteiden voittamiseksi ja jossa jokaisen on hyvä elää.

Monimuotoisuutemme vahvistaa meitä. Tämän voimavaran avulla meillä on mahdollisuus kehittyä tämän päivän ja tulevaisuuden itsenäiseksi Suomeksi.

Se vaatii vain sen, että otamme rohkeasti askelia eteenpäin ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin. Olen varma, että onnistumme siinä, jos vain haluamme.

Kansalaiset, hyvät ystävät!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Puheeni Suomen kansalaisuuden saaneiden itsenäisyysjuhlassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *