Maanantaina oli kevätkauden viimeinen Oulun kaupunginvaltuuston kokous. Esityslistalla oli merkittäviä asioita: Sanginjoen ulkometsän suojelu, Fennovoimaan investoiminen ja maapoliittisten linjausten hyväksyminen. Tässä kirjoituksessa kerron näkemykseni kokouksessa käsitellyistä asioista.

Sanginjoki

Sanginjoen suojelu kaatui yhdellä äänellä. Puhuin itse suojelun puolesta perustellen sitä muun muassa lisääntyvällä luontomatkailulla ja turismilla, jotka toisivat lisää rahaa alueelle, mikä kompensoisi menetettyjä hakkuutuottoja. Totesin myös, että minulle luontoarvot ovat itseisarvoja ja että en ole kuullut yhtään hyvää perustelua suojelun vastustajilta: kokouksen aikana kuultiin muun muassa kummallinen väite, etteivät marjat kasva luonnontilaisissa metsissä.

Pitkän keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto siirtyi päättämään asiasta. Alun perin suojelun kannattajilla oli enemmistö, mutta äänestyksen aikana Matias Ojalehto (kesk.) rikkoi äänestysrauhaa ja painosti suojelua kannattaneen Anna-Kaisa Lepistön (kesk.) vaihtamaan mielipidettään. Lepistön omien sanojen mukaan hän vaihtoi jaa-äänensä tyhjää-ääneen, mutta tulikin vahingossa painaneeksi ei-painiketta.

Lepistö huomautti virheestään äänestyksen jälkeen, mutta asiaan ei suostuttu enää palaamaan ja suojelulle kielteinen päätös jäi voimaan. Luonto- ja virkistysarvoiltaan monipuolinen oululaisten keidas jäi haaveeksi ja kaupunginvaltuuston tosiasiallisen enemmistön mielipide hävisi. Olen valtavan pettynyt demokratian tilaan Oulun kaupungissa.

Fennovoima

Myös Fennovoimaa käsiteltiin pitkään. Pidin puheenvuoron, jossa vastustin investointia kolmella pointilla:

1) Yksityisten investoijien katoaminen hankkeesta kertoo paljon sen taloudellisesta kannattavuudesta. Yritykset ovat tehneet kannattavuuslaskelmat, vetäneet niistä johtopäätökset ja vetäytyneet sijoituksesta.

2) Oulun Energian johtokunnan lausunnon mukaan sijoituksen tuotto-odotukset ovat alhaiset suhteessa sen riskeihin. Toisin kuin kaupunginvaltuuston jäsenillä, Oulun Energian johtokunnan jäsenillä on ollut saatavilla päätöksenteon kannalta olennaiset asiakirjat, kuten osakassopimus, kannattavuuslaskelmat ja riskianalyysit.

3) Mankala-periaatteen vuoksi Oulu ei ole ainoastaan oikeutettu vaan myös velvoitettu ostamaan Fennovoimalta sähköä omakustannushintaan 50e/MW ensimmäisen kahdentoista vuoden aikana. Lupaus ei ole kovin hyvä, koska sähköä saa ostettua Hanhikiven laitoksen arvioidulle valmistumisvuodelle pörssistä jo nyt reilulla 40e/MW. Sähkön hintakehitys ei monia investoinnin kannattajia kiinnostanut, vaikka kahdentoista vuoden kuluttua sähköä voi hyvinkin saada edullisempaan hintaan muualta kuin mitä Fennovoiman ostovelvoitettu omakustannushinta silloin ikinä maksaakaan.

Todennäköisesti edellä mainituista syistä johtuen investoinnin kannattajat puolustivat sitä enemmän investoinnin oletetuilla myönteisillä vaikutuksilla aluetalouteen kuin sen liiketaloudellisella kannattavuudella. Vaikutukset olivat kuitenkin pääasiallisesti arvailua. Olisin toivonut, ettei asian kanssa olisi kiirehditty, vaan hankkeen vaihtoehtoiskustannukset olisi selvitetty: se tarkoittaa sitä, että olisi arvioitu, millainen vaikutus saman rahamäärän käyttämisellä vaihtoehtoisiin tapoihin saada myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia olisi ollut.

Vihreät kannattaa uusiutuvaa, kotimaista ja hajautettua energiantuotantoa, jolla on asiantuntijoiden arvioiden mukaan paremmat vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen. Harmi, että asian kanssa kiirehdittiin, joten vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen vaikutuksia ei selvitetty. Kokouksen jälkeisenä päivänä uutisoitiin, että ydinvoimahankkeen kustannukset saattavat kasvaa merkittävällä tavalla. Kansanedustajat Haapanen ja Kalliorinne kertoivat kokouksessa, ettei asia etene eduskunnassa kesän aikana, joten hätiköimiselle ei olisi ollut tarvetta.

Maapoliittiset linjaukset

Vihreät esitti, että kaupunginhallituksen maapoliittisiin linjauksiin tekemät muutosesitykset poistettaisiin ja että apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys hyväksyttäisiin sellaisenaan. Kaupunginhallitus nimittäin lisäsi linjauksiin kohtia, joilla on yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on tärkeää muun muassa siksi, että sen ansiosta palveluiden ja joukkoliikenteen järjestäminen on tulevaisuudessa paljon helpompaa ja edullisempaa.

Jenni Pitkon tekemä ja minun kannattamani ehdotus hävisi äänin 34-32. Yksittäisten maanomistajien etu voitti yhteisen edun, mikä tulee kalliiksi sekä taloudellisesti että ekologisesti.

Muuta ajankohtaista

Kokouksessaan 9.6. kaupunginhallitus hyväksyi valtuustoaloitteeni Saamen lipulla liputtamisesta Oulun kaupungintalolla saamelaisten kansallispäivänä. Olen iloinen, että aloitteeni hyväksyttiin.

Eilen osallistuin kevään viimeisiin kunnallispoliittisiin kokouksiin. Lisäksi lähden ensi viikolla Helsinki Prideen, joka on kesäni kohokohta ja vuoden tärkeimpiä ihmisoikeustapahtumia.

Hyvää juhannusta ja hauskaa kesää!

 

Suurten pettymysten maanantai

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *