Janne Hakkarainen

eroakirkosta.fi
Vihreät - De Gröna



Ydinvoima torjuu kasvihuoneilmiötä kuin viinaryyppy krapulaa.
Osmo Soininvaara


Kirjoituksia aiheesta "eduskuntavaalit"

Ydinvoimamaanikot eivät siedä selvityksiä

Blogi – 22. kesäkuuta 2010

Lähetin Kalevaan viime viikolla mielipidekirjoituksen, joka ilokseni julkaistiin tänään. Toimitus oli kuitenkin hiukan muuttanut otsikkoa – liitän tähän alle lehdessä julkaistun version kirjoituksesta. Alkuperäinen otsikko olisi ollut sama kuin tämän blogitekstin otsikkokin.

Aikalisä ydinvoimapäätökselle

(Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 22.06.2010)

Alpo Isomäki kritisoi vihreitä mankala-mallin laillisuuden selvityttämisestä EU:n komissiolla (Lukijan sivu 17.6.). Selvitysten ja valmistelun kritisointi onkin tyypillistä ydinvoiman kiirehtijöille.

Heinäkuun alussa äänestykseen tulevien ydinvoimalupien valmisteluprosessi on ollut hätäinen ja täynnä epäselvyyksiä.

Ydinvoimalat halutaan runnoa läpi liian kiireisellä aikataululla.

Kansanedustajien kesätaukoa siirretään kolmatta kertaa eduskunnan historiassa vain, jotta edustajat joutuisivat tekemään puutteellisin tiedoin yli tuhansien vuosien päähän vaikuttavan päätöksen.

Esimerkiksi tästä syystä eduskunnan ympäristövaliokunta otti lupiin kielteisen kannan.

Ylimääräisen ydinvoiman valmisteluprosessi kerää kritiikkiä niin ydinvoiman vastustajilta kuin sen kannattajiltakin – eikä ihme.

Elinkeinoministeriön sähkönkulutusennusteita on vanhan teollisuuden toimesta muunneltu osoittamaan tarvetta kahdelle uudelle reaktorille, vaikka virkamiehet ovat todenneet tarvetta olevan korkeintaan yhdelle.

Ydinvoimalupia valmistellut ylin virkamies on todettu jääviksi johtuen kytköksistä toiseen luvanhakijaan, Fennovoimaan. Lisäksi EU:n komissio vaatii nyt Suomea perustelemaan, miksi mankala-periaate – jolle teollisuuden hyöty ydinvoimasta perustuu – ei muka olisi osinkoverotuksen kiertämistä.

Kansalaisilla on oikeus odottaa päätösten takana olevan kestäviä perusteluja, erityisesti näin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa tapauksissa.

Prosessin aikataulu on selkeästi ollut liian kireä, eikä kaikkia päätöksen vaikutuksia ole ehditty pohtia riittävän perusteellisesti. Alle kahdessa viikossa asiaan tuskin tulee muutosta, ja siksi ydinvoimapäätökseen on otettava aikalisä. Parasta olisi palauttaa molemmat luvat uuteen valmisteluun.

Janne Hakkarainen
puheenjohtaja
Oulun vihreät nuoret ry

5 kommenttia »

Kyllä maksuttomalle koulutukselle!

Blogi – 21. huhtikuuta 2010

Oikeus maksuttomaan koulutukseen on tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan perusedellytys. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus opiskella varallisuudestaan ja syntytaustastaan riippumatta. Opetusministeriön asettaman työryhmän esitys tuhannen euron lukuvuosimaksusta kaikille opiskelijoille oli tyrmistyttävä.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto järjestivät tänään suurmielenosoituksen Helsingissä maksuttoman koulutuksen puolesta. Asia yhdistää ihmisiä yli puoluerajojen.

Samaan aikaan Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta järjestivät tukimielenosoituksen Oulussa. Pidin mielenosoituksessa lyhyen puheenvuoron Oulun vihreiden nuorten edustajana.

miekkariyleinen
Puhuin mielenilmauksessa vihreiden edustajana. Samalla menetin megafonineitsyyteni.
(Kuva: Konsta Happonen)

On tärkeää, että puolueet ilmaisevat kantansa maksuttomaan koulutukseen selkeästi ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Keskustelu maksuttoman koulutuksen ympärillä on ollut kiivasta, mutta monitulkintaisten lausuntojen sijaan opiskelijat kaipaavat yksiselitteisiä linjauksia.

Suomella ei ole varaa menettää yhtään voimavaroja sen vuoksi, ettei opiskelijalla ole varaa kustantaa opintojaan. Koulutuksen tulee olla maksutonta myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille: Maksuton koulutus on yksi Suomen suurimmista kilpailuvalteista, kun lahjakkaat nuoret miettivät, missä he haluavat opiskella ja rakentaa tulevaisuuttaan. Meneillään oleva EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu täytyy lopettaa kokeilun päätettyä.

Maksuttomaan koulutukseen liittyy jo nyt ongelmia: Toisen asteen oppikirja- ja materiaalikustannuksista kertyy vuosien aikana merkittävä taloudellinen haaste, joka on rasite erityisesti vähävaraisten huoltajien nuorille. Lisäksi ylioppilaskirjoitusten maksullisuus luo omat ongelmansa taloudellisesti heikommista asemista tuleville oppilaille.

Loppukevennys: YouTubesta löytyvä Linus Torvaldsin haastattelu kiteyttää hienosti sen, minkä vuoksi maksuton koulutus on luovuuden elinehto.

Ei kommentteja »

Ihmisoikeusasiaa Heidi Hautalan seurassa

Blogi – 11. huhtikuuta 2010

Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala vieraili Oulussa perjantaina 9. huhtikuuta. Oulun vaalipiirin vihreät ry järjesti kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Coffee Housessa, jonne tulikin muutamia kymmeniä kiinnostuneita osanottajia.

Pidin tilaisuudessa yleisluonteisen, ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta käsittelevän puheen, jonka herättämiin ajatuksiin Heidi vastasi omassa puheenvuorossaan. Varsinaisten puheiden jälkeen kävimme mielenkiintoista keskustelua Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnasta, sen tekemästä ihmisoikeustyöstä ja maailman ihmisoikeustilanteesta.

Tässä pitämäni puhe luettavaksi, kommentoitavaksi ja kritisoitavaksi:

Hyvät kanssaihmiset,

Kun puhutaan ihmisoikeuksista, on luontevaa puhua ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymä julistus, jossa todetaan kaikkien ihmiskunnan jäsenten ihmisarvo ja -oikeudet, jotka toimivat vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on luotu toisen maailmansodan jälkeen. On sääli, että ihmiskunnan täytyy läpikäydä hirvittäviä koettelemuksia, jotta nähdään ja ymmärretään, mikä on tärkeää. Tämä kannattaisi muistaa myös silloin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.

Julistus on hieno ohjenuora kaikille kansoille ja kansakunnille, mutta ihmisten luomana se on sidottu tiettyyn historialliseen ajanjaksoon ja kulttuuriin. Mieleeni on juolahtanut muutamia täsmentäviä ehdotuksia, joita voisi käyttää ihmisoikeusjulistuksen päivittämiseen. Ehdotukseni ovat seuraavanlaisia:

Julistuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Meidän tulisi kuitenkin muistaa myös ne sukupolvet, jotka eivät ole vielä syntyneet tähän maailmaan. Meidän täytyy pitää parempaa huolta maapallostamme, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.  Maapalloa voisikin oikeastaan ajatella jonkinlaisena ihmiskunnan kollektiivisena kohtuna. Jos kohtu tuhotaan, syntyvät tulevaisuuden sukupolvet tähän maailmaan kuolleina. Täytyy myös muistaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat kipeimmin niiden maiden asukkaita, joilla menee jo tälläkin hetkellä heikoimmin.

Kuudennessatoista artiklassa todetaan, että täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto. Artiklaa tulkitaan siten, että kysymyksessä on nimenomaan eri sukupuolta olevien ihmisten avioliitto. Vähän aikaa sitten Portugali salli samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton, koska maassa oli muistissa vielä aika, jolloin orjien ja vapaiden kansalaisten avioliitolla oli eri nimi. Portugali on vahvasti katolinen maa, mutta siellä on tultu siihen johtopäätökseen, että avioliitossa ei ole kysymys uskonnollisten yhteisöjen harjoittamasta monopolista, vaan ihmisten välisestä kumppanuudesta ja rakkaudesta.

Keventävänä seikkana todettakoon, että julistuksen 20. artiklan mukaan ketään ei saa pakottamaa mihinkään yhdistykseen. Jos kuitenkin mielii opiskella suomalaisessa yliopistossa, on ylioppilaskuntaan liittyminen pakollista. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydessä on omat hyötynsä, mutta tällä asialla spekuloiminen kannattaa varmaan jättää johonkin aivan toiseen tilaisuuteen.

Julistuksen 24. artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin, palkallisiin lomiin. Tämä ei välttämättä toteudu nykyisessä pätkätyöyhteiskunnassa kovinkaan hyvin, joten prekariaatin oikeuksien täsmentäminen julistukseen voisi olla paikallaan.

Julistus esiteltiin Mahatma Gandhille jo sen luonnosvaiheessa. Hän piti julistusta hyvänä, mutta olisi halunnut lisätä siihen jotain, nimittäin ihmisvelvollisuudet ihmisoikeuksien lisäksi. Hän ajatteli, että yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi parantavat myös ihmisten olosuhteita. Ajatus on mielestäni hyvä. Meillä tulee olla vastuu myös luonnosta ja muista ihmisistä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tärkeä ohjenuora. Sen avulla ihmisoikeusrikkomukset voidaan selkeästi tuomita julistuksen vastaisina. Muuttuvassa maailmassa pienet tarkennukset voisivat kuitenkin olla paikallaan.

Hyvät kanssaihmiset,
Koska paikalla on Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja, ajattelin puhua teille ihmisoikeuksista.
Kun puhutaan ihmisoikeuksista, on luontevaa puhua ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymä julistus, jossa todetaan kaikkien ihmiskunnan jäsenten ihmisarvo ja -oikeudet, jotka toimivat vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on luotu toisen maailmansodan jälkeen. On sääli, että ihmiskunnan täytyy läpikäydä hirvittäviä koettelemuksia, jotta nähdään ja ymmärretään, mikä on tärkeää. Tämä kannattaisi muistaa myös silloin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.
Julistus on hieno ohjenuora kaikille kansoille ja kansakunnille, mutta ihmisten luomana se on sidottu tiettyyn historialliseen ajanjaksoon ja kulttuuriin. Mieleeni on juolahtanut muutamia täsmentäviä ehdotuksia, joita voisi käyttää ihmisoikeusjulistuksen päivittämiseen. Ehdotukseni ovat seuraavanlaisia:
Julistuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Meidän tulisi kuitenkin muistaa myös ne sukupolvet, jotka eivät ole vielä syntyneet tähän maailmaan. Meidän täytyy pitää parempaa huolta maapallostamme, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.  Maapalloa voisikin oikeastaan ajatella jonkinlaisena ihmiskunnan kollektiivisena kohtuna. Jos kohtu tuhotaan, syntyvät tulevaisuuden sukupolvet tähän maailmaan kuolleina. Täytyy myös muistaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat kipeimmin niiden maiden asukkaita, joilla menee jo tälläkin hetkellä heikoimmin.
Kuudennessatoista artiklassa todetaan, että täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto. Artiklaa tulkitaan siten, että kysymyksessä on nimenomaan eri sukupuolta olevien ihmisten avioliitto. Vähän aikaa sitten Portugali salli samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton, koska maassa oli muistissa vielä aika, jolloin orjien ja vapaiden kansalaisten avioliitolla oli eri nimi. Portugali on vahvasti katolinen maa, mutta siellä on tultu siihen johtopäätökseen, että avioliitossa ei ole kysymys uskonnollisten yhteisöjen harjoittamasta monopolista, vaan ihmisten välisestä kumppanuudesta ja rakkaudesta.
Keventävänä seikkana todettakoon, että julistuksen 20. artiklan mukaan ketään ei saa pakottamaa mihinkään yhdistykseen. Jos kuitenkin mielii opiskella suomalaisessa yliopistossa, on ylioppilaskuntaan liittyminen pakollista. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydessä on omat hyötynsä, mutta tällä asialla spekuloiminen kannattaa varmaan jättää johonkin aivan toiseen tilaisuuteen.
Julistuksen 24. artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin, palkallisiin lomiin. Tämä ei välttämättä toteudu nykyisessä pätkätyöyhteiskunnassa kovinkaan hyvin, joten prekariaatin oikeuksien täsmentäminen julistukseen voisi olla paikallaan.
Julistus esiteltiin Mahatma Gandhille jo sen luonnosvaiheessa. Hän piti julistusta hyvänä, mutta olisi halunnut lisätä siihen jotain, nimittäin ihmisvelvollisuudet ihmisoikeuksien lisäksi. Hän ajatteli, että yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi parantavat myös ihmisten olosuhteita. Ajatus on mielestäni hyvä. Meillä tulee olla vastuu myös luonnosta ja muista ihmisistä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tärkeä ohjenuora. Sen avulla ihmisoikeusrikkomukset voidaan selkeästi tuomita julistuksen vastaisina. Muuttuvassa maailmassa pienet tarkennukset voisivat kuitenkin olla paikallaan.
Kiitos.

Ei kommentteja »

Olen ehdolla eduskuntaan

Blogi – 29. maaliskuuta 2010

Palasin juuri kotiini Oulun vaalipiirin Vihreiden järjestämästä tiedotustilaisuudesta, jossa julkistettiin vaalipiirin vihreiden tämänhetkiset ehdokkaat. Minun lisäkseni tällä hetkellä ehdolla ovat Otto Simola, Sakari Hankonen, Miia Hirsikangas, Sirkku Asheesh ja Latekoe Lawson Hellu.

Olen iloinen ehdokkuudestani. Politiikka tulee viemään merkittävän osan ajastani seuraavan vuoden kuluessa, mutta olen valmis siihen.

Merkittävä osa kampanjastani tulee keskittymään yhdenvertaisuusasioihin. Tiedotustilaisuudessa puhuin siitä, miten ehdottomasti syrjityin kansanosa ovat vielä syntymättömät sukupolvet ja miten meidän täytyy jättää asuttava maailma heillekin. Poliittisessa päätöksenteossa on pohjimmiltaan aina kysymys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Internet-sivuni ja blogini tulee kokemaan jossain vaiheessa muodonmuutoksen, ja muutan sivuni kampanjasivuksi lähitulevaisuudessa.

Ei kommentteja »

Sivusto on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa uusimmat artikkelit RSS-syötteenä