Vähän kunnioitusta ja ihmisarvoa elämään

Uuden Musiikin Kilpailut voittaneella Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen Aina mun pitää -kappaleella on tärkeä sanoma. Laulu alleviivaa sitä, että kehitysvammaiset on sysätty yhteiskunnan marginaaliin, aktiivisista tekijöistä passiivisiksi tekemisen kohteiksi.

Suosittelen tutustumista myös yhtyeen muuhun tuotantoon. Esimerkiksi Kallioon! -kappale on konstailemattomuudessaan nerokas. Se on ihmisyyden ja arjen ytimessä. Viittaan teokseen myöhemmin tässä tekstissä.

Kyse on välttämättömästä avusta

(Julkaistu Oulu-lehdessä 1.10.2014)

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Annemari Enojärvi kirjoittaa (Oulu-lehti 27.9.) henkilökohtaisten avustajien työnkuvasta ja kertoo, että ilmainen piika kelpaisi hänelle itselleenkin.

Henkilökohtaisen avustajan kuuluukin olla myös piika. Ei ilmainen, vaan yhteiskunnan palkkaama. Henkilökohtainen avustaja tarjoaa vammaiselle ihmiselle välttämätöntä apua sellaisissa tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta joista hän vamman tai sairauden vuoksi ei selviä. Tämä tarkoittaa muun muassa kodinhoitoa. Sokean voi tuskin olettaa pystyvän kokoamaan kirjahyllyä yksin, ja isolle osalle pyörätuolilla liikkuvista lattioiden luutuaminen on mahdotonta.

Portaita ja esteitä on liikaa kaikkialla

Kaupunginvaltuusto kokoontui viime viikolla. Varsinaisia päätöksiä ei tehty. Esityslista oli lyhyt, mutta liitteitä listassa oli yli kahdeksansataa sivua. Käsittelimme pääasiallisesti viime vuoden toimintaa koskevia asiakirjoja, kuten esimerkiksi kaupungin toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Päätös Sanginjoen ulkometsän suojelusta päätettiin siirtää kesäkuun kokoukseen.

Kiinnitin huomiota tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen, jonka mukaan kaupungin esteettömyysstrategian ja -toimintaohjelman toteutusta ei ole järjestelmällisesti seurattu. Kysyin kokouksessa, aiotaanko asiaa edistää. Tulkitsin saamaani vastausta niin, että ei aiota – ainakaan tarkastuslautakunnan tarkoittamalla tavalla.

Milloin saamelaisten oikeudet viimein turvataan?

Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää. Siksi juuri tänään on hyvä muistuttaa maamme alkuperäiskansan oikeuksista.

Suomen maine saamelaisten oikeuksien polkemisessa on aivan omaa luokkaansa. Ei ole kauaa, kun saamelaisia vielä pakkosuomalaistettiin. Saamelaislapset vietiin kotoaan asuntolakouluihin oppimaan suomalaisiksi suomen kielellä.

Nämä ajat ovat onneksi jo ohi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ongelmia enää olisi: Suomi ei ole vieläkään hyväksynyt YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta. YK on toistuvasti moittinut Suomea asiasta ja Euroopan unioni on vaatinut viimeksi tammikuussa Suomea hyväksymään sopimuksen.