Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala vieraili Oulussa perjantaina 9. huhtikuuta. Oulun vaalipiirin vihreät ry järjesti kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Coffee Housessa, jonne tulikin muutamia kymmeniä kiinnostuneita osanottajia.
Pidin tilaisuudessa yleisluonteisen, ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta käsittelevän puheen, jonka herättämiin ajatuksiin Heidi vastasi omassa puheenvuorossaan. Varsinaisten puheiden jälkeen kävimme mielenkiintoista keskustelua Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnasta, sen tekemästä ihmisoikeustyöstä ja maailman ihmisoikeustilanteesta.
Tässä pitämäni puhe luettavaksi, kommentoitavaksi ja kritisoitavaksi:
Hyvät kanssaihmiset,
Kun puhutaan ihmisoikeuksista, on luontevaa puhua ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymä julistus, jossa todetaan kaikkien ihmiskunnan jäsenten ihmisarvo ja -oikeudet, jotka toimivat vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on luotu toisen maailmansodan jälkeen. On sääli, että ihmiskunnan täytyy läpikäydä hirvittäviä koettelemuksia, jotta nähdään ja ymmärretään, mikä on tärkeää. Tämä kannattaisi muistaa myös silloin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.
Julistus on hieno ohjenuora kaikille kansoille ja kansakunnille, mutta ihmisten luomana se on sidottu tiettyyn historialliseen ajanjaksoon ja kulttuuriin. Mieleeni on juolahtanut muutamia täsmentäviä ehdotuksia, joita voisi käyttää ihmisoikeusjulistuksen päivittämiseen. Ehdotukseni ovat seuraavanlaisia:
Julistuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Meidän tulisi kuitenkin muistaa myös ne sukupolvet, jotka eivät ole vielä syntyneet tähän maailmaan. Meidän täytyy pitää parempaa huolta maapallostamme, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään. Maapalloa voisikin oikeastaan ajatella jonkinlaisena ihmiskunnan kollektiivisena kohtuna. Jos kohtu tuhotaan, syntyvät tulevaisuuden sukupolvet tähän maailmaan kuolleina. Täytyy myös muistaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat kipeimmin niiden maiden asukkaita, joilla menee jo tälläkin hetkellä heikoimmin.
Kuudennessatoista artiklassa todetaan, että täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto. Artiklaa tulkitaan siten, että kysymyksessä on nimenomaan eri sukupuolta olevien ihmisten avioliitto. Vähän aikaa sitten Portugali salli samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton, koska maassa oli muistissa vielä aika, jolloin orjien ja vapaiden kansalaisten avioliitolla oli eri nimi. Portugali on vahvasti katolinen maa, mutta siellä on tultu siihen johtopäätökseen, että avioliitossa ei ole kysymys uskonnollisten yhteisöjen harjoittamasta monopolista, vaan ihmisten välisestä kumppanuudesta ja rakkaudesta.
Keventävänä seikkana todettakoon, että julistuksen 20. artiklan mukaan ketään ei saa pakottamaa mihinkään yhdistykseen. Jos kuitenkin mielii opiskella suomalaisessa yliopistossa, on ylioppilaskuntaan liittyminen pakollista. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydessä on omat hyötynsä, mutta tällä asialla spekuloiminen kannattaa varmaan jättää johonkin aivan toiseen tilaisuuteen.
Julistuksen 24. artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin, palkallisiin lomiin. Tämä ei välttämättä toteudu nykyisessä pätkätyöyhteiskunnassa kovinkaan hyvin, joten prekariaatin oikeuksien täsmentäminen julistukseen voisi olla paikallaan.
Julistus esiteltiin Mahatma Gandhille jo sen luonnosvaiheessa. Hän piti julistusta hyvänä, mutta olisi halunnut lisätä siihen jotain, nimittäin ihmisvelvollisuudet ihmisoikeuksien lisäksi. Hän ajatteli, että yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi parantavat myös ihmisten olosuhteita. Ajatus on mielestäni hyvä. Meillä tulee olla vastuu myös luonnosta ja muista ihmisistä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tärkeä ohjenuora. Sen avulla ihmisoikeusrikkomukset voidaan selkeästi tuomita julistuksen vastaisina. Muuttuvassa maailmassa pienet tarkennukset voisivat kuitenkin olla paikallaan.
Hyvät kanssaihmiset,
Koska paikalla on Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja, ajattelin puhua teille ihmisoikeuksista.
Kun puhutaan ihmisoikeuksista, on luontevaa puhua ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymä julistus, jossa todetaan kaikkien ihmiskunnan jäsenten ihmisarvo ja -oikeudet, jotka toimivat vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on luotu toisen maailmansodan jälkeen. On sääli, että ihmiskunnan täytyy läpikäydä hirvittäviä koettelemuksia, jotta nähdään ja ymmärretään, mikä on tärkeää. Tämä kannattaisi muistaa myös silloin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta.
Julistus on hieno ohjenuora kaikille kansoille ja kansakunnille, mutta ihmisten luomana se on sidottu tiettyyn historialliseen ajanjaksoon ja kulttuuriin. Mieleeni on juolahtanut muutamia täsmentäviä ehdotuksia, joita voisi käyttää ihmisoikeusjulistuksen päivittämiseen. Ehdotukseni ovat seuraavanlaisia:
Julistuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Meidän tulisi kuitenkin muistaa myös ne sukupolvet, jotka eivät ole vielä syntyneet tähän maailmaan. Meidän täytyy pitää parempaa huolta maapallostamme, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään. Maapalloa voisikin oikeastaan ajatella jonkinlaisena ihmiskunnan kollektiivisena kohtuna. Jos kohtu tuhotaan, syntyvät tulevaisuuden sukupolvet tähän maailmaan kuolleina. Täytyy myös muistaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat kipeimmin niiden maiden asukkaita, joilla menee jo tälläkin hetkellä heikoimmin.
Kuudennessatoista artiklassa todetaan, että täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto. Artiklaa tulkitaan siten, että kysymyksessä on nimenomaan eri sukupuolta olevien ihmisten avioliitto. Vähän aikaa sitten Portugali salli samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton, koska maassa oli muistissa vielä aika, jolloin orjien ja vapaiden kansalaisten avioliitolla oli eri nimi. Portugali on vahvasti katolinen maa, mutta siellä on tultu siihen johtopäätökseen, että avioliitossa ei ole kysymys uskonnollisten yhteisöjen harjoittamasta monopolista, vaan ihmisten välisestä kumppanuudesta ja rakkaudesta.
Keventävänä seikkana todettakoon, että julistuksen 20. artiklan mukaan ketään ei saa pakottamaa mihinkään yhdistykseen. Jos kuitenkin mielii opiskella suomalaisessa yliopistossa, on ylioppilaskuntaan liittyminen pakollista. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydessä on omat hyötynsä, mutta tällä asialla spekuloiminen kannattaa varmaan jättää johonkin aivan toiseen tilaisuuteen.
Julistuksen 24. artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin, palkallisiin lomiin. Tämä ei välttämättä toteudu nykyisessä pätkätyöyhteiskunnassa kovinkaan hyvin, joten prekariaatin oikeuksien täsmentäminen julistukseen voisi olla paikallaan.
Julistus esiteltiin Mahatma Gandhille jo sen luonnosvaiheessa. Hän piti julistusta hyvänä, mutta olisi halunnut lisätä siihen jotain, nimittäin ihmisvelvollisuudet ihmisoikeuksien lisäksi. Hän ajatteli, että yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi parantavat myös ihmisten olosuhteita. Ajatus on mielestäni hyvä. Meillä tulee olla vastuu myös luonnosta ja muista ihmisistä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tärkeä ohjenuora. Sen avulla ihmisoikeusrikkomukset voidaan selkeästi tuomita julistuksen vastaisina. Muuttuvassa maailmassa pienet tarkennukset voisivat kuitenkin olla paikallaan.
Kiitos.
