Ajatuksia ViNO:n kevätliittokokouksesta

Etusivu » järjestötoiminta

Kirjoituksia aiheesta "järjestötoiminta"

Ajatuksia ViNO:n kevätliittokokouksesta

Blogi – 19. huhtikuuta 2010

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry:n liittokokous järjestettiin 17.-18.4. ensimmäistä kertaa Oulussa. Kokous työllisti paikallisia vihreitä nuoria melkoisesti, joten olen onnellinen, että kokous on viimein ohi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kokouksessa olisi ollut mukavaa. Haluan vielä lämpimästi kiittää kaikkia liittokokousedustajia ja tapahtuman järjestelyihin osallistuneita muita oululaisia!

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry vaikeutti kokousjärjestelyjä hieman. Perjantain lakon vuoksi jouduimme ostamaan kaikki aamu-, väli- ja iltapalatarvikkeet jo torstaina. Lisäksi viimeaikainen vulkaaninen aktiivisuus Islannissa aiheutti liittokokousjärjestäjille harmaita hiuksia, kun kutsuvieraspuhuja Erkki Pulliainen ei ollut ehtimässä lauantaiksi kokoukseen. Onneksi Erkki kuitenkin ehti saapua paikalle raiteita pitkin. Erkki 1 – tuhkapilvet 0.

Erkki piti kokouksen alussa hienon puheen finanssikriisistä ja kertoi muotoilemistaan Oulun teeseistä, jotka kuuluvat seuraavanlaisesti: Luonnon kantokykyä ei saa ylittää, ihmisten sietokykyä ei saa ylittää, päätöksissä pitää ottaa niiden pitkäaikaisvaikutukset huomioon ja meillä ei ole oikeutta siirtää kulutuksemme laskuja tulevien sukupolvien maksettaviksi. Erkin muotoilemat teesit ovat ajattomat.

24614_387361480339_524865339_3810307_5488862_n
Eturivissä oululaisia vihreitä nuoria. Vasemmalta alkaen: Jarkko Luusua, Janne Hakkarainen, Anni Koskela ja Krista Hummastenniemi. (Kuva: Konsta Happonen)

Erkin puheenvuoron jälkeen toivotin liittokokousväen tervetulleeksi Ouluun. Minua hieman jännitti puhua kokeneen kansanedustajan, emeritusprofessorin ja Vihreän liiton entisen varapuheenjohtajan jälkeen. Tarkoituksenani oli puhua oululaisesta joukkoliikenteestä, mutta sen lisäksi innostuin puhumaan Oulun kaupunkirakenteesta, jota voisi luulla haulikolla ammutuksi. Puheeni luonne taisi olla hiukan pessimistis-negatiivinen…

Kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin lähinnä viime vuonna tapahtuneita asioita ja käytiin lähetekeskusteluja. Kevätkokoukset ovat aina luonteeltaan syysliittokokouksia kevyempiä. ViNO:n verkkosivuilta löytyy tarkempi esityslista, joten kokouksen sisällöstä voi lukea enemmän sieltä. Kokouksen puheenjohtajina toimivat oululainen Otto Simola ja entinen oululainen, nykyinen mikkeliläinen Kerttu Hakala. Otto on jo kirjoittanut blogimerkinnän liittokokousviikonlopun tunnelmista.

ottokerttuilonaminttu
Kuvassa kokouksen puheenjohtajat Otto Simola ja Kerttu Hakala sekä ViNO:n hallituksen jäsen Ilona Toivanen ja pääsihteeri Minttu Massinen. (Kuva: Konsta Happonen)

Lauantai-iltana Spittin’ Fiyah Sound esiintyi 45 Specialissa, jossa järjestettiin liittokokousbileet.

Liittokokousviikonlopun parasta antia oli luonnollisesti vanhojen tuttujen tapaaminen ja uusiin vihreisiin nuoriin tutustuminen.

Ei kommentteja »

Uppoutuneena opiskelijapolitiikkaan: ajatuksenvirtaa ylioppilaskunnasta

Blogi – 12. huhtikuuta 2010

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on yhteisö, jonka parissa voisi käyttää loputtomasti aikaa. Edustajisto on kokoontunut tänä vuonna vasta kolme kertaa, mutta kuten mihin tahansa kokoukseen, myös ylioppilaskunnan edustajiston kokouksiin on syytä valmistautua huolella. Minun mielestäni on lisäksi hiukan noloa, jos kokouksen esityslistan sisältävän kirjekuoren avaa vasta kokouksessa – olipa kyseessä mikä tahansa luottamustoimi.

Edustajisto kokoontui edellisen kerran torstaina 8. huhtikuuta. Kirjoitin Oulun vihreiden nuorten edustajistoryhmän blogiin kuvauksen kokouksen kulusta ja sen herättämistä ajatuksista, joten minun mietteitäni kokouksen sisällöstä voi lukea edellä mainitusta linkistä.

Vihreiden lisäksi ainoastaan Taloustieteiden vaaliliitto pitää omaa blogiaan tai tiedottaa toiminnastaan julkisesti. Nimenomaan taloustieteilijöiden esimerkki innoitti myös meidät kertomaan enemmän toiminnastamme. En onnistunut löytämään Googlen avulla tietoa muiden ryhmien tiedottamisesta. Voi tietysti olla, että esimerkiksi ainejärjestöjen edustajat kertovat toiminnastaan ainejärjestöjensä lehdissä. Ainakin Blanko ry:n Blankki-lehden uusimmasta numerosta löysin edustajistoa käsittelevän tekstin. Jos puhun muunneltua totuutta muiden edustajistoryhmien tiedottamisesta, toivon, että joku kertoo siitä minullekin. ¹⁾

Useat ylioppilaskunnan aktiivitoimijat ja edustajiston jäsenet päivittelevät vähän väliä, etteivät monet ylioppilaskunnan jäsenet tiedä, mikä ylioppilaskunta on, mitä se tekee ja miksi se ylipäänsä on olemassa. Edustajistoryhmien omat blogit saattaisivat ehkä toimia kiinnostusta lisäävänä tekijänä – ja vaikka eivät toimisikaan, kokeileminen on kuitenkin ilmaista.

Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla ylioppilaskunnan jäsenmaksun korottaminen sadalla eurolla per nenä, minkä jälkeen kaikki varmasti tietäisivät, mikä ylioppilaskunta on. Tämän ajatuksen esittämisestä kannattaa tosin pidättäytyä, ellei välttämättä halua päätyä Rotuaarille kivitettäväksi.

Jos haluaisin heittää lokaa, väittäisin, ettei kaikilla ryhmillä ole välttämättä suurta kiinnostusta aidosti avointa päätöksentekoa kohtaan. Tämä syytös olisi kuitenkin hiukan samalla tavalla populistinen kuin väite siitä, että oululaisten koulujen lakkauttamisesta ovat oikeastaan vastuussa oululaiset autoilijat, jotka eivät ole jostain syystä maksaneet parkkisakkojaan. On ymmärrettävää, ettei kaikilla niillä kiireisillä opiskelijoilla, jotka jo muutenkin uhraavat aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen, ole välttämättä aikaa kirjoittaa pitkiä sepustuksia usein aika puunmakuisista kokouksista. Tämä onkin oikeastaan vain yksi ajatukseni siitä, millainen ihanteellinen ylioppilaskunta voisi olla.

Edustajiston kokoukset – joissa muuten tarjoillaan aina kahvia ja maukkaita leipiä – ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Kaikkia käsittelemämme asiat eivät kiinnosta, mutta ryhmien oma tiedottaminen saattaisi toimia jonkinlaisena syöttinä.

Verrattuna moneen muuhun vaaleilla valittuun päätöksentekoelimeen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa käydään sinänsä aivan asiallista keskustelua: Olen vertaillut edustajistossa ja Oulun kaupunginvaltuustossa käytyä keskustelua, ja uskallan väittää, että ylioppilaskunnassa käydään useammin asiallisempaa – ja usein järkevämpääkin – keskustelua.

Heidi Hautalan vieraillessa Oulussa viime perjantaina minun oli aivan pakko kysyä, onko samanlainen kuilu olemassa Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan välillä. Ilmeisesti onkin niin, että mitä suuremmasta päätöksenteon areenasta on kysymys, sitä vähemmän kuunnellaan, mitä toisilla on sanottavanaan.

Eräs innoittava esimerkki opiskelijapolitiikan rintamalla on kuitenkin Kalevan julkaisema Väliääniä-blogi. Kalevan nettisivujen lähes tai täysin käsittämättömän sivustorakenteen vuoksi blogia on erittäin hankala löytää Kalevan sivuilta. Toivottavasti tähän tulee muutos.

PS. Motiivini tämän tekstin kirjoittamiseen pohjautuu osaksi kandidaatintutkielmani kirjoittamisen välttelemiseen – ei ainoastaan puhtaaseen ja altruistiseen rakkauteen ylioppilaskuntaani kohtaan.

¹⁾ Päivitys: Lisäksi Oulun luonnontieteilijät ry:n sivuilta löytyy edustajistoblogi.

2 kommenttia »

Kokouksia siellä, kokouksia täällä…

Blogi – 9. maaliskuuta 2010

…joka puolella kokouksia, hiiola hiiola hei!

Aikatauluton hiihtolomaviikko on yllättänyt minut täysin. Minun ei tarvitse mennä oikeastaan minnekään.

Viime viikolla osallistuin sekä Oulun vihreiden nuorten hallituksen että kunnallisohjelmatyöryhmän kokoukseen, Maan ystävien lumiukkotempaukseen ja ylioppilaskunnan edustajistolle järjestettyyn seminaariin, jonka jälkeen järjestettiin vielä edustajistositsit. Sitseille osallistuminen tuntui jälkikäteen erityisen huonolta ratkaisulta istuessani hammaslääkärin hoitotuolilla juurihoidossa seuraavana aamuna.

Hiihtolomaviikon ensimmäisenä päivänä olen katsonut YLE:n Elävästä arkistosta Hannu Karpon dokumentteja vuosikymmenten varrelta, vanhoja lastenohjelmia YouTubesta, lukenut paljon lehtiä ja kuunnellut Leevi and the Leavingsia.

En ole oikein vieläkään sisäistänyt, että minulla ei ole mitään järjestöllisiä velvotteita tällä viikolla ja että minun ei tarvitse olla pää kolmantena jalkana ryntäilemässä paniikinomaisesti paikasta toiseen.

Hiihtolomaviikon suoma vapaa-aika on saanut minut päättämään, että jatkossa aion hiukan rajoittaa osallistumisiani erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen samaa lämpimästi muillekin. Oulun vihreissä nuorissa aion käyttää puheenjohtajan delegointivaltaa yhä enemmän. Yhden ihmisen tehtävänä ei ole venyttää itseään uupumisen partaalle.

Ei kommentteja »

Syömässä Sinnemäen seurassa

Blogi – 18. helmikuuta 2010

Työministeri Anni Sinnemäki vieraili Oulussa maanantaina. Työ- ja elinkeinotoimistossa järjestetyssä tilaisuudessa Anni puhui työllistymisen uusista haasteista: erityisesti nuorten kasvava työttömyys on erittäin huolestuttavaa.

Minulle tuli hiukan yllätyksenä, että esimerkiksi ammattitutkinnon suorittaneista työttömistä tällä hetkellä erityisesti sähköalan ihmisillä on hankalaa löytää töitä.

Keskustelu aloituspaikoista on erityisen ongelmallista: nuorten työttömyyttä pystyttäisiin ehkäisemään lisäämällä tai vähentämällä aloituspaikkoja tietyissä koulutusohjelmissa. Ongelmia on ainakin kaksi: ensimmäinen liittyy ennustettavuuden hankaluuteen. Esimerkiksi medianomeja koulutetaan paljon, koska media-alan ajateltiin työllistävän huomattavasti enemmän kuin se nyt työllistää. Toinen ongelma on aluepoliittinen: oma koulu on erityisesti pienelle kunnalle tärkeä.

Oulun vaalipiirin vihreiden järjestöjen puheenjohtajat oli kutsuttu tilaisuuden jälkeen päivälliselle työministerin kanssa, joten minä olin paikalla nuorten edustajana. Oulun vihreiden nuorten hallituksen ohjeistuksen mukaan pidättäydyin alkoholin nauttimisesta tapaamisen aikana. Tämä oli tosin helppoa, koska ruokajuomaksi tarjoiltiin vettä.

Olin koonnut muutamia ajatuksia, joita ajattelin Annille esittää. Huomasin kuitenkin Annin jo ajattelevan kanssani samoin, mikä toisaalta ei ollut kovinkaan yllättävää: Vihreiden perustulomalli ratkaisisi useita ongelmia samalla kertaa. Opiskelijat voisivat keskittyä työnteon sijasta täyspäiväisesti opiskeluun, mikä taas johtaisi työurien pitenemiseen opiskeluajan lyhentyessä. Henkilökohtaisesti olen aivan erityisen huolestunut ensi kesän työtilanteestani: olisi ikävää syödä ja elää opintolainalla.

Ei kommentteja »

Ilmapallojen ja laskiaispullien viikonloppu

Blogi – 14. helmikuuta 2010

Lauantaina vihreät valtuutetut, varavaltuutut ja luottamushenkilöt jalkautuivat kaupungin keskustaan kutsumaan ihmisiä vihreiden sunnuntaina järjestämille ystävänpäiväkahveille. Katukuvassa näkyneet vihreät ilmapallot olivat siis lähtöisin meiltä.

“Saako kunnallispoliitikkosetä antaa ilmapallon?“
“Joo! Oot tosi kiva setä!“
“Muista tämä hetki 15 vuoden päästä…“

Sunnuntaina paikalle ilmaantui mukavasti vihreitä luottamushenkilöitä ja vihreästä politiikasta kiinnostuneita kuntalaisia.

Valitettavasti tapahtuma järjestettiin samanaikaisesti kaupunginkirjastolla järjestetyn ydinvoimatilaisuuden kanssa. Ystävänpäivä on suosittu päivämäärä erilaisten toimijoiden tapahtumille. Koska ystävänpäiväkahveille oli varattu laskiaispullia melko reilusti, keksimme Pekka Penin kanssa lähteä jakamaan laskiaispullia ydinvoimakeskustelusta kiinnostuneille. Pullia meni yhteensä viisi lavallista: Pullat maistuivat hyvin niin Lyly Rajalle, Erkki Pulliaiselle kuin Pentti Tiusasellekin. Ystävänpäivän hengessä jaoimme pullia tasapuolisesti kaikille ydinvoimakannasta riippumatta.

Huomenna 15.2. Anni Sinnemäki saapuu Ouluun puhumaan työllisyydestä. Tapahtuma järjestetään Työ- ja elinkeinotoimiston auditoriossa, osoitteessa Torikatu 34-40. Tapahtuma alkaa kello 17.00, kahvitarjoilu aloitetaan puolta tuntia aikaisemmin. Odotan työministerin tapaamista mielenkiinnolla. Alueen vihreiden paikallisjärjestöjen puheenjohtajat on kutsuttu syömään tilaisuuden jälkeen Annin kanssa, ja Oulun vihreiden nuorten edustajana minäkin olen menossa mukana.

Ei kommentteja »

Uusi vuosikymmen, uudet haasteet

Blogi – 18. tammikuuta 2010

Käsitykseni yhdistystoiminnasta on muuttunut jonkin verran parin viime viikon aikana. Olen toiminut erilaisten yhdistysten hallituksissa vuodesta 2005 alkaen, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa hallituksen puheenjohtajana. Työpöytäni notkuukin puolitäytettyjä avustushakemuksia, jotka hiljalleen täytyisi saada liikahtamaan eteenpäin.

Lisäksi postilaatikkoon alkaa ilmestyä kutsuja kaikenlaisiin kissanristiäisiin ja koiranhautajaisiin.

Oulun vihreiden nuorten puheenjohtamista helpottaa kuitenkin se, että meillä on hallituksessa aivan loistavia tyyppejä ja että meillä on vieläpä hauskaa keskenämme – tai ainakin minulla on, toivottavasti muillakin.

Oulun vihreät nuoret on kasvanut viime vuosina huimasti. Vuosibudjettimme on parin tonnin luokkaa, mikä on kuitenkin kymmeniä kertoja enemmän kuin vaikkapa vielä viisi vuotta sitten. Jäseniäkin on yhä enemmän, mikä lisää valtaamme sekä ViNO:n liittokokouksissa että Vihreiden puoluekokouksessa.

Olemme yksi piirijärjestömme suurimmista jäsenjärjestöistä. Tämä on tärkeää siksi, koska piiri muun muassa valitsee ehdokkaat eduskuntavaaleihin. Kunnallisvaalien tuloksen perusteella voidaan väittää, että olemme Oulun kolmanneksi vaikutusvaltaisin poliittinen nuorisojärjestö. Tämän lisäksi meillä on paljon jäseniä keskeisissä Oulun kaupungin lautakunnissa.

Katsotaan, mitä tämä vuosi (ja vuosikymmen) tuo tullessaan.

Ei kommentteja »

ViNO: Itsenäisyyspäivä edustaa vieraantunutta kansallistunnetta

Blogi – 6. joulukuuta 2009

Aivan aluksi haluan toivottaa kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto on antanut tänään kannanoton, jonka mukaan itsenäisyyspäivän perinteet liittyvät yleensä ainoastaan toisen maailmansodan muistelemiseen. Olen miettinyt jo vuosien ajan, minkä takia itsenäisyyttä juhlitaan vain muistelemalla ikäviä asioita.

Sotaa ei tietenkään saa unohtaa, jotta emme toistaisi virheitämme. Minun mielestäni itsenäisyys on kuitenkin ensisijaisesti iloinen asia, jota tulisi juhlistaa asiaankuuluvalla tavalla. Monissa muissa maissa itsenäisyyspäivää juhlistetaan riemulla. Suomessa taas kansa kerääntyy televisioiden eteen katsomaan eliitin juhlaa. En kannata kaikkien maailman asioiden viihteellistämistä, mutta jonkinlainen rajanveto tässäkin asiassa voisi olla suotavaa.

Suunnittelin tänään katsovani Tuntemattoman sotilaan, mutta se unohtui muiden asioiden vuoksi. Ajattelin joka tapauksessa alkaa kohta seurata Linnan juhlia netistä ikään kuin sivusilmällä.

2 kommenttia »

Oulun vihreiden nuorten puheenjohtajaksi

Blogi – 5. joulukuuta 2009

Oulun vihreiden nuorten syyskokous ja pikkujoulut järjestettiin viime torstaina Oulun Rakennusmestariyhdistyksen saunalla. Tuttuun vihreään tapaan koko illan tunnelma oli vilpitön ja lämminhenkinen.

Päätösasioissa valitsimme hallituksen jäsenet ja sen puheenjohtajan. Voin ilokseni ilmoittaa, että toimin ensi vuonna yhdistyksen puheenjohtajana. Meillä on seuraavana vuonna erinomainen hallitus, joka on täynnä toinen toistaan loistavampia ihmisiä.

Meitä on usein syytetty yliopistokeskeisyydestä, mutta ensi vuonna hallituksestamme löytyy kolme ammattikorkeakouluopiskelijaa ja yksi lukiolainen. Erityisesti iloitsen siitä, että hallituksen jäsenillä on omat erityisalueensa ja -kiinnostuksenkohteensa. Kaikki voivat keskittyä siihen, mikä kiinnostaa.

Toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että toimimme yhä tiiviimmässä yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja toisen asteen opiskelijoiden kanssa. Talousarvio ylsi ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa kahteen tuhanteen euroon.

Ei kommentteja »

ViNO:n syysliittokokouksesta ja sananen uudesta radikaalivihreästä “puolueesta“

Blogi – 16. marraskuuta 2009

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton syysliittokokous järjestettiin viime viikonloppuna Lahdessa. ViNO:n liittokokouksista pidän erityisesti siksi, että byrokraattisen nuijimisen lisäksi toimintaan sisältyy yleensä enemmän tai vähemmän sosiaalista yhdessäoloa rennossa ilmapiirissä.

ViNO:lle valittiin uusi puheenjohtajisto, hallitus ja pääsihteeri. Henkilövalinnoista ja muusta voi lukea tarkemmin liiton omilta kotisivuilta. Oulusta hallitukseen valittiiin Merja Kähkönen, joka on toiminut tänä vuonna liiton opiskelijavaltuuskunnan jäsenenä.

Keskustelin vapaamuotoisesti muutamien ihmisten kanssa siitä, että vihreät kautta maan menestyivät huonosti ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa. Yhteinen ongelma kaikissa ylioppilaskunnissa oli ehdokashankinta, johon on seuraavalla kerralla syytä panostaa enemmän. Kuten olen aiemmin maininnut, OYY:ssa listallamme ei ollut lainkaan ehdokasta Kajaanin kampukselta. Lisäksi olisimme tarvinneet lisää ehdokkaita luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Lisäksi olen seurannut mitä suurimmalla mielenkiinnolla Vihreän puolueen syntymistä. Julkisuudessa on levinnyt käsitys, jonka mukaan radikaalivihreät olisivat Vihreään liittoon pettyneitä kansalaisaktivisteja, jotka ovat nyt siirtyneet uuden radikaalipuolueen piiriin. Näin ei ymmärrykseni mukaan ole, vaan kyseiset ihmiset ovat aiemmin toimineet joissain aivan muissa yhteisöissä. Aivan erityisen pettynyt olen Kansan Uutisten uutisointiin siitä, että Vihreät olisivat repeämässä. Olen aiemmin elänyt siinä uskossa, että lehden uutisointi on jokseenkin yhteydessä ympäröivään todellisuuteen.

Jos olen antanut itseni ymmärtää oikein, sama joukko oli myös vihreiden mustamaalauskampanjan takana edustajistovaalien aikaan. Suurin osa lokakampanjan materiaaleista leviteltiin pitkin humanistista tiedekuntaa. Ironisesti kannatuksemme yli kaksinkertaistui juuri kyseisessä tiedekunnassa – tosin ehdokasvalinnoilla oli tässä yhteydessä suuri merkitys. Ikävää meidän kannaltamme on, ettei antikampanjaa toteutettu lainkaan Kajaanin kampuksella. Tällöin olisimme ehkä menestyneet sielläkin paremmin.

Muun muassa Kalevan nettisivujen lukijakommenteissa edellä mainitut radikaalivihreät on sekoitettu edustamaamme Vihreä Vallankumous -edustajistoryhmään, mikä ei lainkaan pidä paikkaansa. Edustajistoryhmämme jäsenillä tai varajäsenillä ei ole mitään tekemistä kyseisen yhteisön kanssa. Uuden radikaalivihreän ryhmän jonkinlainen puolueohjelma on löydettävissä vielä ainakin Googlen välimuistin avulla.

1 kommentti »

Autottoman päivän fiilistelyä

Blogi – 23. syyskuuta 2008

Maanantaina 22.9. vietettiin valtakunnallista autotonta päivää. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitolla oli useita tapahtumia eri paikkakunnilla.

Oulun vihreät nuoret (OVN) järjesti parkkipaikkapiknikin Oulun keskustassa. Harmikseni en itse päässyt osallistumaan, koska olin samoihin aikoihin luennolla.

“Piknikin tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, miten paljon autot vievät turhaan tilaa, jota voitaisiin käyttää keskusta-alueen viihtyisyyden lisäämiseksi. Toiveena on Oulun keskustan kehittäminen autottomaksi ja esteettömäksi sekä entistä viihtyisämmäksi paikaksi“, todetaan OVN:n tiedotteessa.

Ei kommentteja »