Salametsästys on rikos

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tuoreen tilaston mukaan Suomen susikanta on pudonnut viime vuoden 150-180 yksilöstä alle 150 yksilön. Liikenneturmat ja luonnolliset kuolemat eivät riitä selittämään lisääntymistehokkaan lajin kannan alentumista. Karu totuus on, että Suomessa salametsästetään kymmeniä susia vuodessa. Toinen vakava havainto on, että suurpetokantamme ei saa enää täydennystä rajan takaa: petoja arvellaan siirtyvän rajojen yli suunnilleen yhtä paljon molempiin suuntiin.

Suurpedoilla on tärkeä rooli pohjoisen taigametsän ravintoketjun huipulla: ne säätelevät saaliseläinkantoja ja tarjoavat ravintoa lukuisille muille lajeille haaskojen muodossa. Lisäksi ne tuovat mukavasti pennosia maakuntiin tarjoamalla resurssit räjähdysmäisessä kasvulla olevalle luontomatkailualalle. Mielestäni tosin välinearvoja tärkeämpi suojelun peruste on lajin itseisarvo: tuhansia vuosia maatamme asuttanut ja tänne hienosti sopeutunut laji on oikeutettu olemassaoloon.